Empaattinen työkaveri tekee ihmeitä ilmapiirille

Oletko työkaveri, joka tukee, rohkaisee ja auttaa kollegoitaan aina kun se on mahdollista? Siinä tapauksessa sinulla on todennäköisesti hallussa kaksi tärkeää alaistaitoa: tunneäly ja empatia. Empatiaa tutkineen Daniel Colemanin mukaan tunneäly tarkoittaa kykyä havaita tunteita itsessä ja muissa sekä kykyä motivoitua ja hallita tehokkaasti omia tunnetiloja ja ihmissuhteisiin liittyviä tunteita.

Filosofi Frank Martela liittää empatian myös tuottavuuteen: ”Yksi vahva motivaation lähde on […] halu nähdä, että omalla toiminnallamme on myönteinen vaikutus ympärillämme oleviin ihmisiin. Kun toimintamme kytkeytyy jonkin itsellemme tärkeän ihmisryhmän tai arvon edistämiseen, se energisoi meidät antamaan parhaamme.”

Millaista hyötyä tunneälystä ja empatiasta sitten on työelämässä? Pyysimme vastauksia Elon työhyvinvoinnin kehittämispäällikkö Marja Konttilalta.

Empatia on perustarpeemme

Konttilan mukaan ihminen on empaattinen olento, jolla on tarve kokea tekevänsä hyvää muille. Empatia tulee siis meille luonnostaan, jos emme tukahduta sitä. Empaattisessa tiimissä jokainen pitää toistaan pystyssä ja saavuttaa tuloksia, joista kaikki ovat yhdessä ylpeitä.

”Kuuntele ihmisiä korvillasi ja sydämelläsi”, Konttila neuvoo. Työnnä ennakkoluulot tietoisesti sivuun. Ymmärtämällä ja kunnioittamalla sitä, mikä työkaverille on tärkeää, rakennat yhteenkuuluvuuden tunnetta ja luottamusta.

Tunneälykäs tulee toimeen

”Empaattisuus auttaa meitä tulemaan toimeen eri-ikäisten ja erilaisista taustoista ja kulttuureista tulevien ihmisten kanssa”, Konttila jatkaa. ”Empaattinen, eläytymiskykyinen ihminen ymmärtää toisten tarkoitusperiä. Muiden ihmisten tunteiden tunnistaminen on ihmissuhdetaitojen peruskivi.”

Tunneälyä omaava työkaveri tunnistaa päivittäisten keskustelujen taustalta toisten arvoja, tunteita, tarpeita ja tarkoitusperiä. Kenties työkaverilla on ollut kurja viikonloppu, ja hän kaipaa positiivista palautetta enemmän kuin koskaan.

Ankeuttamisesta innostamiseen

Martela kannustaa meitä jokaista kysymään, olenko itse innostaja vai mielensäpahoittaja. Vaikutanko muihin positiivisesti vai negatiivisesti? Jos työyhteisössä kadehditaan työkavereita onnistumisista ja koetaan vahingoniloa epäonnistumisista, tunneälyä tarvitaan kipeästi lisää.

”Älä tyrmää muiden mielipiteitä tai ammu alas ideoita”, Konttila neuvoo. Keskustelussa, jossa hyödynnetään tunneälyä, uusia ideoita katsotaan positiivisen linssin läpi ja työkaverin näkökulmasta – mitä hän haluaa korjata tai parantaa ja miksi? Jos idea ei toimi sellaisenaan, miten sitä voisi kehittää yhdessä? Empaattisesti suhtautuva työkaveri luo yhteistä innostuksen ilmapiiriä, joka rohkaisee tuomaan ideat esille myös tulevaisuudessa.

Empatiaa ei voi olla liikaa

Käyttävätkö muut kenties helposti hyväksi empaattista kollegaansa eli onko mahdollista olla liian empaattinen? “Jos empatia sotketaan sympatiaan, voi helposti tulla väärä käsitys, että sitä voisi olla jotenkin liikaa”, Konttila vastaa.

Vaikka empaattinen ihminen huomioi toisia käytöksessään ja päätöksenteossaan, se ei merkitse sitä, että hän aina hyväksyisi muiden toiminnan – kuten liikaa sympatiaa omaava työkaveri saattaisi tehdä. Oli taustalla mikä syy tahansa, kenelläkään ei ole oikeutta esimerkiksi kiusata, painostaa tai käyttäytyä jatkuvasti epäsopivasti. Tällaiseen tilanteeseen pitää puuttua tiukasti, tarvittaessa yhdessä esimiehen kanssa. ”Empaattinen pitää siis olla, mutta rajatkin on asetettava”, Konttila jatkaa.

Hymy pilvet poistaa

Konttilan viimeinen neuvo on kaikkein yksinkertaisin toteuttaa. ”Hymyile. Hymy auttaa toisia rentoutumaan. Hymy luo yhteyksiä, sillä kaikki ihmiset hymyilevät samalla kielellä.” Hymyilevälle kollegalle on helppo hymyillä takaisin, ja hymy on oiva tapa aloittaa Martelan kuuluttama iloinen taistelu innostuksen puolesta. Charlie Chaplinin Nykyaika-elokuvasta tutun Hymy-laulun sanat sopivat loistavasti myös työelämään: ”Hymyn suo silloin pilvet poistaa, auringon lailla loistaa, niin onneen arkinen tie sun vie.”

Lähteenä kirjoituksessa on käytetty julkaisua Sisäinen motivaatio - Tulevaisuuden työssä tuottavuus ja innostus kohtaavat. Frank Martela, Karoliina Jarenko. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 3/2014.