Stressi voi olla hyödyksi – näin positiivinen stressi buustaa työntekoa

Joinain päivinä sormet lentävät näppäimistöllä ja työkuorma kevenee kuin huomaamatta. Pieni kiire buustaa työntekoa ja tekee sinusta äärimmäisen tehokkaan. Toisina päivinä töitä ei ole nimeksikään, mutta silti niihin tarttuminen tuntuu vaikealta. Koko päivä menee peukaloita pyöritellessä ja työt jäävät odottamaan seuraavaa päivää.

Miten stressi vaikuttaa työtehoon?

Positiivinen stressi tuo draivia työpäivään

Työntekijä stressaantuu tilanteessa, jossa työn vaatimukset ylittävät hänen voimavaransa. Stressiä voivat aiheuttaa esimerkiksi kiire, tiukat aikataulut ja suuri työmäärä. Myös töiden vähäisyys luo painetta, kun toimeentulo ei ole taattu.

Stressi jaetaan kahteen eri luokkaan: positiiviseen ja negatiiviseen stressiin. Positiivisessa stressissä yksilö nauttii työnteosta paineen alla ja työskentelee äärimmäisen tehokkaasti. Negatiivinen stressi puolestaan lamaannuttaa, jolloin työteho kärsii.

– Positiivinen stressi saattaa terminä kuulostaa aluksi vieraalta. Ilmiö on kuitenkin monelle tuttu, kertoo Eustress-tutkimushankkeen projektipäällikkö ja tutkija Päivi Heikkilä Teknologian tutkimuskeskus VTT:sta.

Hyödynnä positiivisen stressin voima

Positiivinen stressi on arjessa hyödyksi, sillä se lisää työtehoa. Heikkilä neuvoo kaksi tapaa, joiden avulla positiivisen stressin tasoa voi tietoisesti lisätä:

1. Hakeudu haastaviin tilanteisiin ja aseta työllesi aikarajoja. Tiukka, mutta realistinen aikaraja saa sinut toimimaan tehokkaasti, etkä suotta takerru sivuseikkoihin.

2. Lisää myönteisyyttä työssäsi. Positiivinen ajattelu voi vahvistaa stressin myönteistä puolta, kun paineen alla huomaat hyvät asiat ja muistat aiemmat onnistumiset. Muistathan myös pysähtyä onnistumisten äärelle, etkä vain heti ajattele seuraavaa etappia tai huomisen työkuormaa.

Muista palautua!

Positiivinen stressi on toivottu ilmiö, sillä ilman myönteistä painetta voi olla vaikea saada asioita aikaiseksi. Hyvistä vaikutuksista huolimatta positiivinenkin stressi kuormittaa elimistöä ja aiheuttaa pitkittyessään terveyshaittoja. Työntekijän on tärkeää huolehtia kehon ja mielen säännöllisestä levosta. Palautumista olisi hyvä tapahtua sekä työpäivien aikana että viikonloppuina ja lomilla.

– Ei ole tarkoitus, että töissä pusketaan täysillä kahdeksasta neljään hyvän stressin vallassa ja pelkästään iltaisin palaudutaan. Positiivinen stressi voi olla salakavalaa, sillä henkilö ei innostuessaan välttämättä huomaa palautumisen tarvetta.

Myös vapaa-aika voi kuormittaa, jos se on täynnä tavoitteellista toimintaa. Toisinaan on hyvä pitää rauhallisia päiviä, joiden aikana voi hyvällä omallatunnolla laiskotella.

– Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö vapaa-ajalla saisi olla haasteita ja uuden oppimista. Haastavaksi tilanne muodostuu, jos sekä töissä että vapaa-ajalla mennään sata lasissa, Heikkilä muistuttaa.

Lue lisää ja kokeile itse:

• Älä tule paha stressi, tule hyvä stressi – keinoja stressin paremman puolen löytämiseksi
• Hyvän stressin työkalupakki