Työhön perehtyminen on osa työelämätaitoja
/ Blogi
Tänä vuonna kevään tulon on huomannut lähinnä vain siitä, että kesätyöntekijät rantautuvat työpaikoille. Meille Eloon kesätyöntekijöitä alkoi tulla pikkuhiljaa toukokuusta alkaen. Se, miten uudet työntekijät otetaan vastaan, oli sitten kyseessä kesätyöntekijät tai muut uudet työntekijät, kertoo paljon yrityskulttuurista ja yrityksen toimintatavoista. On hyvä miettiä, minkälaisen työnantajajäljen jätät työnantajana kesätyöntekijöiden tai uusien työntekijöiden mieleen. Tällä voi olla kauaskantoiset vaikutukset tulevaisuuden rekrytointeihin ja ihmisten pysyvyyteen työpaikalla. Amerikkalaisessa tutkimuksessa todettiin, että ensimmäisen kahden tunnin aikana tullut kokemus työpaikasta oli ratkaisevassa asemassa, kun mitattiin työurien pituutta.
Perehdytys on tärkeä osa uusien työntekijöiden sisäänajossa. Kesätyöntekijät tarvitsevat perehdytystä, vaikka työ, jota he tekisivät, olisi helppoa ja teknisluontoista. Perehdytyksessä käydään läpi työn tavoitteet, vaatimukset ja tietenkin se tieto tai taito, jota työssä tarvitaan. Työturvallisuuteen liittyvät asiat ovat oleellinen osa perehdytystä. Tämä on työnantajan velvollisuus ja mahdollistaa työturvallisuuskulttuurin ymmärtämisen heti työuran alusta alkaen. Kesätyöntekijöiden kohdalla on usein tarpeen käydä läpi myös sitä, miten työelämässä toimitaan ja minkälaiset pelisäännöt työpaikalla on. Ensimmäisen työpaikan opit kulkevat läpi elämän.
Perehdytyksessä kannattaa aina käydä läpi se, mihin työ isossa kuvassa liittyy. Tämän päivän työntekijät haluavat tutkimusten mukaan tehdä mielekästä työtä ja heille merkitsee se, että oma työ kiinnittyy isompaan kokonaisuuteen. Ymmärrys isosta kuvasta voi auttaa motivaation ylläpitämisessä ja mahdollistaa innon kasvaa yrityksen sisällä muihin tehtäviin, kun näkymä tulevaisuuteen on kirkkaampi.
Asiantuntijatyötä ei voi ottaa haltuun ilman pitkää ja kärsivällistä perehtymistä. Uuteen työpaikkaan siirtyminen voi asiantuntijalle olla jopa kriisin paikka. Miten saada nopeassa tahdissa haltuun valtava määrä tietoa ja käytäntöjä? Asiantuntijatyössä perehtyminen onkin prosessi, joka jatkuu pitkään vielä itse perehdytysajan jälkeen. Asiantuntijatyössä nöyryys siihen, että asioissa voi aina kehittyä, on tärkeä osa hyvää osaamista. Kenelläkään asiantuntijatyöhön tulevalla ei heti ole kaikkia niitä valmiuksia ja osaamisia, joita työssä tarvitaan. Tärkeää on luoda kuva siitä, mitä työssä odotetaan pidemmällä tähtäimellä, vaikka kaikkea osaamista ei perehdyttävällä vielä olisikaan.
Olennaista perehdytyksessä on luoda ilmapiiri, jossa kysyminen ja kyseenalaistaminen ovat sallittuja ja toivottuja toimintatapoja. Parhaimmillaan perehdytys mahdollistaa työn ja työprosessien kehittämisen. Tämä vaatii organisaation kulttuurilta sitä, että työpaikoilla uskalletaan kyseenalaistaa omaa toimintaa. Asiat eivät ole mustia ja valkeita vaan harmaan sävyjä löytyy paljon siltä väliltä.
Mistä sitten tietää, että perehdytys ei onnistu, ja mitä silloin pitää tehdä? Perehdytyksen aikana pitää olla säännölliset keskustelut perehdytyksen etenemisestä työntekijän kanssa. Työtunnit eli viralliset ja epäviralliset keskustelut ovat erinomaisia mahdollisuuksia seurata, miten asiat etenevät. Mitä aiemmin alisuoriutumiseen päästään puuttumaan, sitä parempi. Jos perehdytysaikana huomataan, että työntekijällä ei ole intoa perehtyä uuteen työhön, pitäisi asiaan reagoida mahdollisimman nopeasti. Jos taas asioihin perehtyminen ei etene, pitää arvioida, mitä asioita pitäisi vielä käydä läpi.
Joskus perehtymisen aikana huomataan, että työ, jota henkilö on tullut tekemään, ei syystä tai toisesta sovellu henkilölle. Tällöin pitäisi yhdessä keskustella, miten eteenpäin jatketaan. Joskus todetaan hyvässä yhteisymmärryksessä, että työ ei ole vastannut sitä, mitä työntekijä on odottanut tai mihin hänen osaamisensa olisi riittänyt. Toisinaan löydetään polku, jossa lisäkoulutuksen ja perehtymisen kautta onnistutaan saaman töihin motivoitunut huipputyöntekijä.
Miten tietää, että perehdytys on ollut riittävää? Itse uskon, että kun työ alkaa sujua ilman jatkuvia epävarmuuden tunteita, perehdytys on loppusuoralla. Työ muuttuu kuitenkin niin nopeasti tällä hetkellä, että perehtymistä tapahtuu vielä vuosien jälkeenkin. Avoin mieli, yhteistyökyky ja uusista asioista innostuminen ovat työntekijän tärkeimpiä työelämätaitoja. Innostuksella ja oppimishalulla pääsee pitkälle myös kesätöissä.
Perehdytys on tärkeä osa uusien työntekijöiden sisäänajossa. Kesätyöntekijät tarvitsevat perehdytystä, vaikka työ, jota he tekisivät, olisi helppoa ja teknisluontoista. Perehdytyksessä käydään läpi työn tavoitteet, vaatimukset ja tietenkin se tieto tai taito, jota työssä tarvitaan. Työturvallisuuteen liittyvät asiat ovat oleellinen osa perehdytystä. Tämä on työnantajan velvollisuus ja mahdollistaa työturvallisuuskulttuurin ymmärtämisen heti työuran alusta alkaen. Kesätyöntekijöiden kohdalla on usein tarpeen käydä läpi myös sitä, miten työelämässä toimitaan ja minkälaiset pelisäännöt työpaikalla on. Ensimmäisen työpaikan opit kulkevat läpi elämän.
Perehdytyksessä kannattaa aina käydä läpi se, mihin työ isossa kuvassa liittyy. Tämän päivän työntekijät haluavat tutkimusten mukaan tehdä mielekästä työtä ja heille merkitsee se, että oma työ kiinnittyy isompaan kokonaisuuteen. Ymmärrys isosta kuvasta voi auttaa motivaation ylläpitämisessä ja mahdollistaa innon kasvaa yrityksen sisällä muihin tehtäviin, kun näkymä tulevaisuuteen on kirkkaampi.
Asiantuntijatyötä ei voi ottaa haltuun ilman pitkää ja kärsivällistä perehtymistä. Uuteen työpaikkaan siirtyminen voi asiantuntijalle olla jopa kriisin paikka. Miten saada nopeassa tahdissa haltuun valtava määrä tietoa ja käytäntöjä? Asiantuntijatyössä perehtyminen onkin prosessi, joka jatkuu pitkään vielä itse perehdytysajan jälkeen. Asiantuntijatyössä nöyryys siihen, että asioissa voi aina kehittyä, on tärkeä osa hyvää osaamista. Kenelläkään asiantuntijatyöhön tulevalla ei heti ole kaikkia niitä valmiuksia ja osaamisia, joita työssä tarvitaan. Tärkeää on luoda kuva siitä, mitä työssä odotetaan pidemmällä tähtäimellä, vaikka kaikkea osaamista ei perehdyttävällä vielä olisikaan.
Olennaista perehdytyksessä on luoda ilmapiiri, jossa kysyminen ja kyseenalaistaminen ovat sallittuja ja toivottuja toimintatapoja. Parhaimmillaan perehdytys mahdollistaa työn ja työprosessien kehittämisen. Tämä vaatii organisaation kulttuurilta sitä, että työpaikoilla uskalletaan kyseenalaistaa omaa toimintaa. Asiat eivät ole mustia ja valkeita vaan harmaan sävyjä löytyy paljon siltä väliltä.
Mistä sitten tietää, että perehdytys ei onnistu, ja mitä silloin pitää tehdä? Perehdytyksen aikana pitää olla säännölliset keskustelut perehdytyksen etenemisestä työntekijän kanssa. Työtunnit eli viralliset ja epäviralliset keskustelut ovat erinomaisia mahdollisuuksia seurata, miten asiat etenevät. Mitä aiemmin alisuoriutumiseen päästään puuttumaan, sitä parempi. Jos perehdytysaikana huomataan, että työntekijällä ei ole intoa perehtyä uuteen työhön, pitäisi asiaan reagoida mahdollisimman nopeasti. Jos taas asioihin perehtyminen ei etene, pitää arvioida, mitä asioita pitäisi vielä käydä läpi.
Joskus perehtymisen aikana huomataan, että työ, jota henkilö on tullut tekemään, ei syystä tai toisesta sovellu henkilölle. Tällöin pitäisi yhdessä keskustella, miten eteenpäin jatketaan. Joskus todetaan hyvässä yhteisymmärryksessä, että työ ei ole vastannut sitä, mitä työntekijä on odottanut tai mihin hänen osaamisensa olisi riittänyt. Toisinaan löydetään polku, jossa lisäkoulutuksen ja perehtymisen kautta onnistutaan saaman töihin motivoitunut huipputyöntekijä.
Miten tietää, että perehdytys on ollut riittävää? Itse uskon, että kun työ alkaa sujua ilman jatkuvia epävarmuuden tunteita, perehdytys on loppusuoralla. Työ muuttuu kuitenkin niin nopeasti tällä hetkellä, että perehtymistä tapahtuu vielä vuosien jälkeenkin. Avoin mieli, yhteistyökyky ja uusista asioista innostuminen ovat työntekijän tärkeimpiä työelämätaitoja. Innostuksella ja oppimishalulla pääsee pitkälle myös kesätöissä.