Yrittäjän työ, terveys ja työterveys

Kukaan ei säästy sairauksilta – ei yrittäjäkään. Työkyvytön yrittäjä on oikeutettu Kelan sairauspäivärahaan neljännen sairastamispäivän jälkeen. Vaikka jo muutaman päivän ansioiden menettäminen kirpaisee, joskus on hyvä ottaa ajoissa aikaa toipumiseen sen sijaan, että altistaa itsensä lievinä alkaneiden sairauksien pahenemiselle ja lisätaudeille.

Parasta sairauksien hoitoa on ennaltaehkäisy. Joskus työ vie niin mukanaan, että omasta terveydestä ei ehdi huolehtia edes siinä vaiheessa, kun se alkaa rakoilla. Kuitenkin yrittäjän tärkein tuotantokoneisto on hän itse. Siitä kannattaa pitää huolta ja hyödyntää saatavilla oleva tuki jo puhtaasti yritystoiminnan riskinhallinnan näkökulmasta.

YEL-vakuutetulla yrittäjällä on mahdollisuus järjestää itselleen työterveyshuolto ja saada siitä aiheutuvista kustannuksista jopa yli puolet palautuksena Kelasta. Työterveyspalveluiden tavoite on ylläpitää sekä edistää terveyttä ja työkykyä työuran eri vaiheissa huomioiden erityisesti työhön liittyvät riskit ja mahdollisuudet.

Näiden lakisääteisten palveluiden lisäksi työterveyshuoltona voi hankkia myös sairaanhoitopalveluita. Vaikka jälkimmäisen järjestämiseen yrittäjällä on muitakin vaihtoehtoja, kannattaa hetki miettiä, voisiko sairaanhoito näin järjestettynä sittenkin olla parempi vaihtoehto.

Yrittäjän työolosuhteet muotoutuvat ensisijaisesti asiakkaiden tarpeiden eikä yrittäjän oman terveyden mukaan. Yrittäjä voi hyvin, kun asiakkaat ovat tyytyväisiä ja yritys menestyy. Tämä ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että työn arjessa yrittäjän terveys ja työkyky olisivat turvassa.

Elon teettämän yrittäjätutkimuksen mukaan yrittäjät arvostavat työssään ennen kaikkea vapautta. Yrittäjä saa tehdä sitä, mitä osaa ja minkä kokee mielekkääksi. Kun ei ole kenenkään renki, itsenäisyys ja joustavuus mahdollistavat oman ammattitaidon toteuttamisen niin, että voi kokea onnistuvansa myös taloudellisesti.

Kuitenkin saman tutkimuksen mukaan erityisesti aloittelevat yrittäjät usein aliarvioivat omia tarpeitaan ja asettavat työnsä etusijalle liian usein. Työtä tehdään ilman palauttavia taukoja, mikä heikentää voimavaroja ja panee sinnittelemään. Kaikkien yrittäjien joukossa oli jopa hieman enemmän niitä, jotka kaipasivat tukea omaan hyvinvointiinsa kuin yritystoiminnan kehittämiseen.

Vähän vanhempaankin yrittäjäryhmään kuuluvat tasapainoilevat edelleen oman jaksamisensa ja yrityksen menestyksen kanssa. He kuitenkin jo ymmärtävät terveen itsekkyyden merkityksen myös yrittäjyyden kestävälle kehitykselle. Parhaiten Elon tutkimuksen mukaan voivat vanhimpaan ikäryhmään kuuluvat yrittäjät, jotka varaavat kunnolla tilaa myös omalle palautumiselleen.

Ihminen on kokonaisuus, joka on otettava huomioon myös sairauksien hoidossa. Työterveyshuollossa yrittäjälle on tarjolla kumppani, jolla on edellytyksiä hyödyntää sekä lääketieteellistä osaamista että tietämystä yrittäjän työstä. Kelan korvauksen täysimääräinen hyödyntäminen edellyttääkin, että huolehditaan riittävästi yrittäjän työhön perehtymisestä ja ennakoivasta toiminnasta.

Työterveyshoitaja ja tarvittaessa -lääkäri käyvät työpaikalla keskustelemassa mahdollisuuksista parantaa yrittäjän työhyvinvointia työntekoon liittyen. Terveystarkastuksissa keskitytään ylläpitämään saavutettua hyvää terveyttä ja vahvistamaan niin ruumiillisia kuin henkisiäkin valmiuksia työn haasteisiin. Tämä yhteistyö antaa paremman pohjan myös sairauksien hoitoon.

Toimintakykyisissä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä on Suomen tulevaisuus. Se ei onnistu ilman työkykyisiä ja riittävän terveitä yrittäjiä. Elo on useiden yrittäjien valinta työeläkeyhtiöksi. Siksi meitä kiinnostaa yrittäjien menestys ja toimintakyky, jonka ylläpitämisessä uskomme työterveysyhteistyöstä olevan apua. Lisää tietoa ja palveluntuottajat löytyvät osoitteesta www.tyoterveydeksi.fi.

Blogin kirjoittaja Kari-Pekka Martimo on työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri, joka työskentelee Elossa asiantuntijalääkärinä.