Suoraan sisältöön

Rohkeasti hyvää - Metallialan naiset astuvat esiin

/ Artikkeli

Levyseppähitsaaja Laura Mattila veti metallialan naiset kameran eteen hyväntekeväisyyden nimissä. Samalla syntyi verkosto, joka auttaa raudanlujia ammattilaisia tekemään uraa alalla, jossa naisia harvemmin näkee.
Teollisuusalueen keskellä, Konepaja Veljekset Saarenhovin pihamaalla, kohoaa höyhenen kevyeltä näyttävä veistos, Hautuja. Se on taiteilija Jani Rättyn ja levyseppähitsaaja Laura Mattilan käsialaa ja yksi monista Mattilan monipuolisista työprojekteista.

Mattila on paitsi Veljekset Saarenhovin työntekijä, myös kuvittaja ja kantava voima loppuvuodesta ilmestyvän Metallialan naisten kalenterin takana. Taideteokseen kädenjäljen jättäminen sopii monipuolisesta työstä nauttivalle Mattilalle täydellisesti.

– Olen aina pitänyt käsillä tekemisestä, ihan lapsesta asti. Nyt haluan oppia loistavaksi levyseppähitsaajaksi, Mattila kertoo.

Samalla, kun Mattila kehittää ammattitaitoaan hitsaajana, hän lahjoittaa satoja tunteja omaa aikaansa hyväntekeväisyystyöhön. Sen hän tekee Metallialan naisten kalenterin avulla, omalla toiminimellä.

Täysillä kohti uutta

Mattila on Veljekset Saarenhovin historian ensimmäinen naispuolinen työntekijä. Muttei varmasti viimeinen, kiitos sosiaalisen median. Kun Mattila oli ollut töissä levyseppähitsaajana kaksi kuukautta syksyllä 2017, hän perusti Facebookiin ryhmän metallialalla työskenteleville naisille.

– Jokainen kaipaa joskus vertaistukea. Meillä on tiivis ryhmä ja hyvä yhteishenki. Facebook-ryhmässä voidaan rauhassa puhua tyttöjen juttuja, esimerkiksi miten suojataan pitkät hiukset töissä, Mattila kertoo.

Ryhmän hyvän yhteishengen ansiosta Mattila kehtasi heittää ilmoille ajatuksen, joka oli muhinut mielessä jo pitkään. Voisiko metallialan naisilla olla oma kalenteri?

– Metallialan naisten ryhmässä idea otettiin innolla vastaan. Ensimmäisen neljän päivän aikana kalenterin Facebook-sivulle ilmestyi pari tuhatta seuraajaa. Päätin, että tämä projekti tehdään täysillä.

Mattilalle itselleen kalenterin teko oli paitsi intohimo projekti, myös koetinkivi. Pystyisikö hän vetämään projektia, toimimaan johtajana ja asettumaan kameran ääreen.

– Halusin haastaa itseäni. Ei minulla ollut aiempaa kokemus projektin vetämisestä. Mutta haluan tehdä hyvää. Myös tahtoa antaa aikaa hyväntekeväisyyteen löytyi.

Hyvää tekevää yrittämistä

Alusta asti oli selvää, että kalenterista saadut varat menisivät hyväntekeväisyyteen, sillä hyväntekeväisyystyö on Mattilalle tärkeää.

– Jos on mahdollisuus tehdä jotain hyvää, miksi sitä ei tekisi. Pieni annos epäitsekkyyttä on aina paikallaan, Mattila toteaa.

Idean hyväntekeväisyyskohteeseen Mattila sai itse kalenterin aiheesta: varat menevät Europa Donna Finland ry:lle, joka tarjoaa vertaistukea rintasyöpää sairastaville.

– Rintasyöpä koskettaa meitä kaikkia, niin miehiä kuin naisia. Jokainen meistä tuntee tai tietää jonkun, jonka elämään rintasyöpä vaikuttaa. Siksi hyväntekeväisyyden kohde oli helppo valinta.

Projektin hyväntekeväisyys-luonne vaikutti myös siihen, että Mattila päätti toteuttaa projektin toiminimellä. Toiminimen perustaminen ja sillä laskuttaminen oli yhdistyksen perustamista kevyempi ratkaisu. Yrittäminen toiminimellä oli myös Mattilalle tuttua, sillä hän on aiemmin julkaissut värityskirjan.

– Mietin monia vaihtoehtoja ja keskustelin hyväntekeväisyyskohteen kanssa, millainen yhteistyö heille olisi helpoin. Koska ajatus oli, että kyseessä on vuoden mittainen projekti, päädyin toiminimellä toimimiseen.

Yritystoiminnan haasteista Mattila taklasi ensiksi kirjanpidon palkkaamalla kirjanpitäjän. Kirjanpitäjän ansiosta Mattila pystyy tarpeen vaatiessa esimerkiksi helposti esittelemään projektin budjetin tai kulurakenteen. Läpinäkyvyys ja rehellisyys ovat projektinvetäjän selkärangassa.

– Minulle on tärkeää, että olen hyvin avoin rahoituksesta ja budjetista. Kirjanpitäjän ansiosta saan tiedot selkeässä muodossa esiteltyä muille.

Hyväntekeväisyysprojektit ovat usein hyvin riippuvaisia sponsoreista, koska pääomaa ei ole paljon.

– Noin 10 prosenttia tuloista menee projektin kuluihin ja kattamaan nimellisesti omaa työaikaani. Loppuosa menee hyväntekeväisyyteen, Mattila kertoo.

Kyseessä on totisesti nimellinen korvaus. Takana on lukemattomia tunteja valokuvausten järjestelyä, kalenteriin osallistuvien kontaktointia, sponsorien hankintaa, markkinointia ja juoksevia asioita. Levyseppähitsari on ottanut vapaata töistä rohkealla kädellä.

– Veljekset Saarenhovilla on suhtauduttu projektiin positiivisesti, Mattila toteaa hymyillen.

Ilon kautta tavoitteita kohden

Mattilan sähköpostiin on saapunut reilut 100 ennakkotilausta ja enemmänkin tulisi, jos budjetti kestäisi ennakkotilausten erillisen laskuttamisen ja lähettämisen. Seuraavaksi Mattilan on aika istua graafikon kanssa alas ja saattaa kalenteri lopulliseen ilmeeseensä.

– Jälleenmyyjät ovat nyt haussa. Kokemuksen syvällä rintaäänellä voin sanoa, että yksittäisten kappaleiden pakkaus ja lähettäminen vievät liikaa työaikaa - koin sen värityskirjaa tehdessäni.

Tavoitteena on saada maailmalle yli 1000 kalenteria. Koska vastaanotto on ollut positiivinen, voi tavoite hyvinkin ylittyä. Mattila iloitsee projektista kuitenkin jo nyt.

– Olen projektin aikana myös tutustunut ihaniin ihmisiin ja saanut elämään paljon iloa. Kalenterin avulla saamme myös metallialan naisia enemmän esiin!

Metallialan naisten kalenteriprojekti on jo nyt saattanut useita alan naisia yhteen. Sen avulla on luotu verkostoja ja kasattu itseluottamusta omaan ammattitaitoon vertaistuen avulla.

– Olen ylpeä jokaisesta, joka on uskaltanut asettua kameran eteen. Se on sitä itsensä voittamista, minkä takia itsekin tämän projektin aloitin, Mattila toteaa.

Lue vinkit hyväntekeväisyyden tekemiseen

Tutustu myös näihin

<noscript><iframe src="https://www.googletagmanager.com/ns.html?id=GTM-P23HWQ" height="0" width="0" style="display:none;visibility:hidden"></iframe></noscript>