Turvallinen työpaikka on häirinnästä vapaa

Harvoin tulee ajatelleeksi, mitä kaikkea turvallinen työympäristö pitää sisällään. Fyysinen työturvallisuus tulee ehkä ensimmäisenä mieleen. Nykyisessä sovellusten ja laitteiden ärsykemaailmassa sekä jatkuvassa muutoksessa psykososiaalinen työympäristö ja sen kuormittavuus saattavat olla jopa fyysistä turvallisuutta merkittävämmässä roolissa.

Elinkeinoelämän Keskusliiton tänä keväänä teettämässä kyselyssä 12 prosenttia naisista ja kaksi prosenttia miehistä kertoi kokeneensa työssään seksuaalista häirintää viimeisen kahden vuoden aikana. Globaali #metoo-kampanja toi seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan häirinnän yleiseksi puheenaiheeksi, mutta yhtä tärkeää on nostaa keskusteluun kaikenlainen epäasiallinen kohtelu työpaikoilla. Valveutuneissa työyhteisöissä molemmat asiat on huomioitu onneksi jo ennen julkisuuskohua.

Häirintä on koko työyhteisön ongelma

Seksuaalinen häirintä koskettaa niin fyysistä kuin psykososiaalistakin työturvallisuutta. Paitsi että se on suuri tragedia häirinnän uhriksi joutuneelle, vaikuttaa se koko työyhteisöön. Häirintä pilaa työyhteisön ilmapiiriä, johtaa työtehon laskuun sekä aiheuttaa sairauspoissaoloja. Ei ole ylimitoitettua sanoa, että häirinnällä on kielteisiä vaikutuksia koko työyhteisön tuloksentekoon.

Häirinnän ja kaiken epäasiallisen kohtelun estäminen on jokaisen vastuulla, mutta viime kädessä se on työnantajan velvollisuus. Vaikka työpaikalla ei olisi havaittu häirintää, pitää organisaatiossa olla selvät toimintamallit ja käytännöt häirinnästä ilmoittamiseen.

Ehdoton ei

Elossa haluamme taata jokaiselle turvallisen, terveellisen ja päihteettömän työympäristön emmekä hyväksy työyhteisössämme minkäänlaista häirintää tai kiusaamista. Tämä määritellään eettisissä liiketoimintaperiaatteissamme. Seksuaalisesta häirinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta kysytään säännöllisesti henkilöstötutkimuksessa. Henkilöstöä toki kannustetaan tuomaan häirintä esille välittömästi, ei odottamaan vuosittaista kyselyä. Jokainen tapaus selvitetään, oli se vanha tai tuore. Toimintamalli häirinnän selvittämiseksi on viestitty koko henkilöstölle ja esimiehet, työsuojeluvaltuutetut sekä työterveyshuolto on ohjeistettu toimimaan häirintätapauksissa.

Itse näkisin, että tärkeintä häirinnän ja epäasiallisen kohtelun ehkäisemisessä on ehdoton nollatoleranssi ja sen ilmaiseminen selkeästi. Kenenkään, missään tilanteessa tai missään asemassa ei pidä joutua häirinnän kohteeksi. Mitä selkeämmät toimintamallit ja pelisäännöt työyhteisössä ovat, sitä varmemmin häirintää kokenut uskaltaa tuoda asian selvitettäväksi. Ja sen myötä häirintään päästään puuttumaan ja kitkemään se pois.

Elinkeinoelämän Keskusliiton kyselyn mukaan 58 prosenttia seksuaalista häirintää kokeneista ei ilmoittanut asiasta lainkaan. Täydellisellä nollatoleranssilla ja systemaattisella puuttumisella tilanne saadaan muuttumaan. Kukaan ei saa joutua pelkäämään, että häirintää tai epäasiallista kohtelua ei oteta vakavasti tai ilmoittamisesta aiheutuu hankaluuksia itselle. Jokaisella on oikeus häirinnästä vapaaseen, turvalliseen työpaikkaan. Jokainen meistä voi tähän onneksi vaikuttaa.

Lisää aiheesta Työelämä 2020 -sivustolta >