Työtä räätälöimällä lisää työkykyä

Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Korvaava, muokattu, tuunattu. Näillä kaikilla termeillä viitataan puhekielessä samaan asiaan, vaikka tulkinta on kullakin hieman erilainen. Yhteisenä tavoitteena käsitteillä on kuitenkin se, että työnkuvaa muuttamalla työssä ja työyhteisössä pysyminen olisi mahdollista, vaikka työkyky olisikin tilapäisesti heikentynyt.

Työkyvyn heiketessä keskustelu työpaikalla yleensä lähtee liikkeelle muokatun työn haasteista ja sen järjestämisen hankaluudesta. Kun yritysten kanssa yhteistyössä pohdimme työn tekemistä ja sen edellytyksiä silloin kun työkyky ei ole parhaimmillaan, yleensä pöytään tuodaan ensin se, miksi työn muokkaaminen nyt ei ainakaan onnistu. − Ei meillä ole sellaisia töitä, joita osatyökykyinen voisi tehdä, minulle kerrotaan. Pienen aprikoinnin jälkeen mahdollisuuksia saattaa kuitenkin löytyä.

Työkyky ei ole absoluuttista, vaan sitä suhteutetaan aina kulloiseenkin työhön. Vain harvoin työkyky on myöskään ihan nolla tai täydellisen sataprosenttinen. Se on melkein aina jotain siltä väliltä. Silti asenne työkyvyn heikentymiseen on monesti turhan binäärinen: työssä joko ollaan täysillä tai ei olla ollenkaan. Jälkimmäisen kaltainen ajattelu tuntuu hukkaan heitetyltä mahdollisuudelta, sillä monesti työkyky ei ole heikentynyt niin paljon, että se edellyttäisi kokonaan työstä poistumista. Useissa tapauksissa yhteyden kadottaminen työyhteisöön heikentää työkykyä entisestään.

Vuodelepoa vaativat sairaudet ja tartuntataudit ovat asia erikseen ja vaativat aina poissaoloa työstä, mutta entä sitten, jos yhdistelmäajoneuvon kuljettajan jalka on leikattu ja terminaalissa siistejä sisätöitä voisi tehdä senkin edestä?

Työkykyloikka

Korona-ajasta on vaikea keksiä mitään hyvää sen syvimmässä kohdassa. Pandemia on tuonut mukanaan paljon sekä taloudellista että terveydellistä harmia.

Jokaisen suuren vallankumouksen jälkeen alkaa kuitenkin valistuksen aika. Jo nyt muutaman koronakuukauden jälkeen näyttää siltä, että suomalaisessa työelämässä on otettu digiloikka ja työstetty voimakkaasti kulttuurin muutosta.

Samalla voidaan puhua myös työkykyloikasta. Työkykyyn vaikuttavia asioita tunnistetaan aiempaa paremmin ja niihin puututaan herkemmin. Niillä henkisen työn aloilla, joilla siirryttiin kertaheitolla etätyöhön, kokemus on osoittanut sen olevan ei pelkästään mahdollista, vaan jopa tuottavampaa ja mielekkäämpää. Nyt erilaisille työnteon tavoille on lisäksi henkinen lupa. Kukaan ei katso kieroon, jos töitä tehdään eristyksissä mökiltä käsin.

Koronan jälkeinen järjen aikakausi opettaa meille, että on tärkeää nähdä, mitä yhteiskunnassa tapahtuu ja ottaa siitä kaikki ilo irti. Tätä muutosta kaipailtiin jo ennen koronaa ja nyt sille on mahdollisuus. Uudenlainen ajattelu koskee ennen kaikkea työtä ja sen muokkausta.

Mitä?

Työn muokkaus tarkoittaa sananmukaisesti sitä, että työnkuvaa muutetaan tilapäisesti laadullisesti, määrällisesti tai ajallisesti niin, että se sopii paremmin työntekijän työkyvylle. Työn muokkaukseen ei ole olemassa patenttiratkaisua tai yleispätevää reseptiä, vaan se tapahtuu jokaisella työpaikalla tilannekohtaisesti ja ihannetilanteessa aina yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.

Miten?

Muokatun työn esiin taikominen ei tapahdu sormia napsauttamalla siinä vaiheessa, kun sairauslomatodistus on esimiehen nenän edessä. Jotta organisaatio voisi hyödyntää nekin tilaisuudet, kun omaa työtä joudutaan rajaamaan, se täytyy suunnitella huolella etukäteen.

Miksi?

Muokatun työn mallin luomisen hyödyt ohittavat aina pitkällä aikavälillä sen aiheuttamat kustannukset ja haasteet. Kyseessä on klassinen voittaja-asetelma, jossa kaikki osapuolet hyötyvät. Saattaapa uusia pysyviä ja mielekkäitä ratkaisuja syntyä myös niille työntekijöille, joilla työkyky ei ole yhtään heikentynyt.

Lisää tietoa, konkreettisia neuvoja ja vinkkejä työn muokkauksesta olemme koonneet Elon Työkykypakkiin >