82 000 työllistä enemmän – sillä tavoittaisimme Ruotsin

Väestö vanhenee. Tätä lausetta kuulee julkisessa keskustelussa paljon. Joskus tulee mieleen, olemmeko täysin ymmärtäneet, minkälaista vauhtia vanheneminen tapahtuu ja mitä tämä tarkoittaa työvoiman tarpeen kannalta.

Suomen työikäisen väestön määrä on vähentynyt vuodesta 2009 alkaen. Vuosien 2009–2020 välillä työikäinen väestö (15–64-vuotiaat) pieneni kumulatiivisesti noin 140 000 hengellä. Tilastokeskuksen tuoreimman väestöennusteen (2019) mukaan työikäisten määrä supistuu vuoden 2030 loppuun mennessä 30 000 hengellä ja vuoden 2040 loppuun mennessä 60 000 hengellä. Vuoden 2050 loppuun mennessä 15–64-vuotiaiden määrä laskee 220 000 hengellä vuoden 2020 tasosta. 

Ongelma on syvä ja se iskee ennen kaikkea kansantalouden kasvupotentiaaliin. Edessä on työvoimapulan ohella paine julkisten menojen kasvulle, samalla kun väestö vanhenee.

Oma huoleni kohdistuu ennen kaikkea talouskasvuun, jos työpanoksen määrä vähenee. Pula osaavasta työvoimasta on iso menestyksen este jo nyt, koronan jälkeen vuonna 2021. Mikä tilanne on parikymmenen vuoden päästä?

Suomella ei ole varaa menettää yli 55-vuotiaiden työpanosta

Suomen kohdalla haasteena ei ole yksin työikäisen väestön määrä, vaan myös yli 55-vuotiaiden työllisyysaste.

Suomessa olisi 82 000 työllistä enemmän, jos 55–64-vuotiaiden työllisyysaste olisi Ruotsin tasolla. 82 000 on valtava määrä ihmisiä ja valtava määrä työtä. 

Luku selittyy sillä, että Suomessa 55–64-vuotiaiden työllisyysaste vuonna 2020 oli noin 10 prosenttiyksikköä matalampi kuin Ruotsissa. Maassa, josta puhutaan kansainvälisissä yhteyksissä usein samassa lauseessa Suomen kanssa. Todellisuudessa tulemme takamatkalta länsinaapuriin nähden.

Yksi asia on varma. Suomella ei ole varaa menettää yli 55-vuotiaiden työpanosta. Tämä pätee, tarkastelee asiaa sitten kansantalouden, työelämän tarpeiden tai ihmisten kokeman merkityksellisyyden näkökulmasta.

On aivan selvää, että työmarkkinoiden ulkopuolella olevat noin 200 000 55–64-vuotiasta suomalaista tulisi saada työmarkkinoiden käyttöön. Avainasemassa tässä ovat pienet yritykset. Yli 90 prosenttia suomalaisista yrityksistä on alle 10 hengen firmoja. Meidän on selvitettävä ja opittava ymmärtämään näiden yritysten näkökulmaa. On hahmotettava, mikä työnantajan näkökulmasta vaikeuttaa yli 55-vuotiaiden työntekijöiden palkkaamista ja puututtava näihin poistyöntäviin tekijöihin. Tarvitaan vuoropuhelua, avoimuutta ja toimintaa, jotta yli 55-vuotiaiden työpanos saadaan käyttöön. Sen hyödyt valuvat laajalle yhteiskuntaan.