Elon selvitys kertoo: Ammatillista kuntoutusta ei aina haeta oikeaan aikaan
/ Blogi

Ammatillinen kuntoutus nostetaan usein esiin ratkaisuna työkykyhaasteisiin. Ammatillisen kuntoutuksen keinoista puhutaan paljon ja etenkin siitä, miten hyvin ammatillinen kuntoutus auttaa palaamaan tai pysymään työelämässä. Olemme viime vuosina yrittäneet tehdä ammatillista kuntoutusta tunnetuksi, jotta sitä osattaisiin hyödyntää riittävästi.
Työeläkelain mukaiset ammatillisen kuntoutuksen edellytykset eivät kuitenkaan aina täyty.
Vuonna 2020 työeläkelaitokset hylkäsivät 33 % ammatillisen kuntoutuksen hakemuksista (Eläketurvakeskuksen tilastot). Kuntoutushakemusten taustalla on aina työkykyhaasteita. Kuitenkin näistä hylkypäätöksistä noin 60 prosenttia hylättiin syyllä, ettei hakijalla ollut työeläkelakien mukaista työkyvyttömyyden uhkaa. Toinen yleinen hylkäyksen syy on se, ettei ammatillinen kuntoutus ole henkilön kannalta ajankohtaista. Hylkäävä päätös voi tulla myös siksi, ettei kuntoutuksen keinoilla voida poistaa eikä lykätä työkyvyttömyyden uhkaa.
Kuntoutuspäätösten laatua varmistetaan datalla ja analytiikalla
Meillä Elossa on hyödynnetty dataa ja analytiikkaa, varmistamaan tekemiemme kuntoutuspäätösten ja näiden ratkaisujen laatua ja kestävyyttä. Tekemämme ratkaisut ovat harkinnanvaraisia ja ne tehdään meille toimitettujen lausuntojen ja selvitysten pohjalta. Käytännössä Elon asiantuntijalääkärit ja ammatillisen kuntoutuksen ammattilaiset arvioivat jokaisen henkilön kohdalla erikseen, täyttyykö oikeus kuntoutukseen.
Tarvittaessa ratkaisun tekemiseen osallistuu useita asiantuntijoita. Tarve riippuu siitä, mitä asiantuntemusta tarvitaan, kun arvioimme meille toimitettuja, ratkaisuun vaikuttavia selvityksiä. Selvitysten laatu voi vaihdella ja meidän tehtävämme löytää niiden pohjalta todellinen kuvan hakijan tilanteesta.
Olemme tänä vuonna tehneet laadullisen selvityksen kuntoutuspäätöksistä. Olemme selvittäneet niitä päätöksiä, jotka on aluksi hylätty sillä perusteella, ettei hakijalla ole katsottu olevan työkyvyttömyyden uhkaa, mutta joille on vuoden kuluessa annettu myönteinen päätös kuntoutusoikeudesta.
Odotimme mielenkiinnolla tuloksia ja sitä, millaisissa tilanteissa hylkäävän päätöksen jälkeen myönteinen päätös oli annettu.
Tuloksista selvisi, että alkuperäisen kuntoutuspäätöksen jälkeen hakijoiden tilanne oli meille toimitettujen selvitysten perusteella muuttunut. Heille oli tullut tai heille oli diagnosoitu uusia sairauksia tai aiempi sairaus oli lausuntojen mukaan pahentunut. Osan hakijoista kohdalla sairaus oli pitkittynyt ja heille oli tehty uusia tutkimuksia tai operaatioita.
Selvitys herättää ajatuksen, osataanko ammatillista kuntoutusta hakea oikeaan aikaan. Työterveyshuollon tai oman hoitavan lääkärin kanssa on tärkeää pohtia, milloin ammatillista kuntoutusta kannattaa hakea. Viime vuosina on korostettu, miten tärkeää on tehdä hakemus riittävän varhain. Tämä on tehty siksi, että pitkittyneiden työkykyhaasteiden jälkeen työhön paluu on vaikeampaa.
Kolikon kääntöpuoli on se, että varhain haettaessa lääketieteelliset tutkimukset tai asiakkaan saamat hoidot voivat olla kesken, tai sairauksia diagnooseja ei ole vielä tehty. Näin ollen myöskään työkyvyttömyyden uhkaa ei voida vielä todeta.
Työkykyyn liittyvät asiat elävät
Haluan korostaa, että työkykyyn liittyvät asiat elävät. Yhdellä hetkellä tehty ratkaisu ei välttämättä pysy ajan kuluessa ennallaan. Tilanteen muuttuessa ammatillisen kuntoutuksen oikeuskin on arvioitavissa uudelleen. Vaikka hylkäysprosentti on ollut alalla kasvussa, kertoo se yksinomaan ensimmäisestä hakijalle tehtävästä ratkaisusta, ei siitä, mitä myöhemmin tapahtuu.
Hylkäävien ratkaisujen yhteydessä ohjaamme asiakkaan Kelan ja työ- ja elinkeinotoimiston ammatilliseen kuntoutukseen tai selvittämään muita reittejä työhön paluun suunnitteluun kuten työterveyshuollon keinojen hyödyntämisen. Teemme parhaamme, jotta yksittäisen ihmisen tilanne ratkeaa inhimillisellä ja fiksulla tavalla.