Suoraan sisältöön

Entten tentten teelikamentten…yksi putosi pois – Onko strateginen työkykyjohtaminen muutakin kuin arpapeliä?

/ Blogi

Blogi strategisesta tyokykyjohtamisesta kuva leveys 800
Työntekijöiden terveellisillä elämäntavoilla on ennaltaehkäisevää vaikutusta monien kroonisten sairauksien kehittymiseen ja sitä kautta myös koettuun terveydentilaan. Isossa kuvassa työkykyyn vaikuttavat kuitenkin ennen kaikkea työpaikan tukitoimet.

Strateginen työkykyjohtaminen puhuttaa etenkin nyt Suomen siirtyessä koronan jälkeiseen aikaan. Yritykset pohtivat entistä tarkemmin riskejä ja niiden seurauksia. Koronan jälkeen mietityttää, miten poikkeusaika on vaikuttanut ihmisten työkykyyn. Niihin, jotka ovat tehneet normaalisti töitä koronan keskellä, voi vaikuttaa koronastressi. Niitä, jotka ovat työskennelleet etänä, vaivaa ehkä etätyöapatia ja niillä, jotka ovat jo sairastuneet, voi olla jälkioireita. Yrityksillä on siis edessä vaikea työkykysyksy, jossa kaikkia näitä työntekijäryhmiä tulisi huomioida työkyvyn tuen näkökulmasta.

Strateginen työkykyjohtaminen ei ole vain yksilöiden terveydentilaan tuijottamista vaan laajempaa johtamisen tarkastelua. Nyt jos koskaan, on hyvä lähteä pohtimaan työkykyriskejä strategisesta näkökulmasta. Miten liiketoiminnan erityispiirteet vaikuttavat työkykyyn ja miten tilannesidonnaiset asiat vaikuttavat henkilöstöjohtamiseen. On hyvä muistaa, että työkykyjohtaminen ei ole mitään erillistä vaan osa yrityksen johtamista. Työkykyjohtamisessa on tavallaan kaksi hierarkkista tasoa: ylätasolla prosessien rakentamisen taso ja sen sisällä yksilöiden työkyvyn tukemisen taso. Nämä asiat ovat keskinäisriippuvaisia ja yhtä tärkeitä osia yrityksen menestymisen kannalta. Strategisen työkykyjohtamisen tarkoituksena on varmistaa, että työkyvyn tuen prosessit tulevat osaksi yrityksen liiketoimintaa.

Tiedämme työkyvyttömyysriskeistä jo paljon. Työterveyslaitoksen laskurin (Työkyvyn ennuste | Työelämätieto | www.tyoelamatieto.fi) mukaan tärkeimmät yksilöön liittyvät riskitekijät liittyvät työntekijän ikään, koettuun terveydentilaan, ammattiasemaan, viimeisen vuoden aikana olleiden sairauspoissaolojen määrään, kroonisten sairauksien määrään, nukahtamisvaikeuksiin, painoindeksiin ja tupakointiin. Lista saattaa olla ahdistava, koska työnantajilla on rajallisesti mahdollisuuksia vaikuttaa näihin merkittäviin riskitekijöihin. Terveellisillä elämäntavoilla on ennaltaehkäisevää vaikutusta monien kroonisten sairauksien kehittymiseen ja sitä kautta myös koettuun terveydentilaan. Isossa kuvassa työkykyyn vaikuttavat kuitenkin ennen kaikkea työpaikan tukitoimet.

Tutkimusten näkökulmasta meillä on ollut vähemmän tietoa työkykyä ja tervettä työuraa tukevista tekijöistä kuin riskeistä. Terveen työuran salaisuutta tutkittiin Elon tilaamassa, laajaan väestöotokseen perustuvassa rekisteritutkimuksessa, jossa Työterveyslaitos tarkasteli lähes 200 000 työntekijää 11 vuoden ajanjaksolta. Tavoitteena oli ymmärtää, mitkä tekijät olivat yhteydessä vähäiseen määrään sairauspoissaoloja työuran aikana ja suoraan työelämästä vanhuuseläkkeelle siirtymiseen. Tarkempaan tarkasteluun valittiin kahdeksan ammattiryhmää, jotka työskentelivät perinteisesti korkeimman työkyvyttömyysriskin toimialoilla: sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä rakennus- ja palvelualalla. Näissä suorittavaa työtä tekevissä ammattiryhmissä työntekijään liittyvät tekijät selittivät vain pienen osan organisaatiokohtaisesta vaihtelusta sairauspoissaoloissa. Työelämästä suoraan vanhuuseläkkeelle siirtymistä selittivät pääasiassa muut kuin yksilöön liittyvät tekijät. Tulos viittaa vahvasti organisaatioiden väliseen vaihteluun työkyvyn tukitoimissa.

Työpaikan toimien vaikuttavuus työkyvyttömyyden ehkäisemisessä on todettu useissa suomalaisissa ja kansainvälisissä tutkimuksissa. Tämä tutkimustieto yhdessä hyväksi todettujen käytäntöjen kanssa on koottuna Työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyn ensimmäiseen laatustandardiin (The CSA Work Disability Management System Standard (CSA Z1011) is now available | CRWDP), jonka julkaisi Kanadan työkyvyttömyyden hallinnan tutkimuskeskus CSA vuoden 2020 kesällä. Standardin pääviesti työpaikoille on integroida työkykyjohtaminen osaksi johtamisjärjestelmää. Muuten on vaarana, että työkykyjohtaminen jää yksittäisiksi, irrallisiksi, reaktiivisiksi ja yksilöön kohdistuviksi toimenpiteiksi, joilla ei ole todettua vaikuttavuutta. Ensimmäinen askel tämän strategisen työkykyjohtamisen kehittämisessä on nykytilanteen tarkka selvittäminen. Mikä meidän yrityksessämme jo toimii, ja mitä esteitä kokonaisvaltaiseen työkykyjohtamiseen voidaan tunnistaa?

Elon uudistettu Työkykyjohtamisen nykytilan kartoitus mahdollistaa tämän tilannearvion tekemisen laatustandardin mukaisilla osa-alueilla. Verkkopalvelustamme löytyvän kartoituksen avulla yritys saa välittömästi arvion työkykyjohtamisen tasosta suhteessa muihin saman kokoluokan yrityksiin. Lisäksi yritys saa raportin keskeisistä työkyvyttömyysriskeistä yhdessä toimenpide-ehdotusten kanssa. Toimenpide-ehdotuksissa nostetaan esiin kolme tärkeintä kehittämiskohdetta konkreettisten askelmerkkien kera. Riippumatta yrityksen työkykyjohtamisen kehitysvaiheesta, kartoitus auttaa selvittämään kokonaisvaltaisesti nykytilanteen ja tukee kehittämistavoitteiden laatimista. Lisäksi kartoitus toimii jatkuvan kehittämisen toimintamallin mukaisena audit-työkaluna jatkossa, antaen säännöllisin väliajoin palautetta asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta ja mahdollisista uusista kehittämistarpeista.

Elo haluaa auttaa yrityksiä kehittämään työkykyjohtamista strategiselle tasolle helposti ymmärrettävillä askelmerkeillä, jotta organisaatiot osaisivat johtaa työkykyä tavoitteellisesti ja integroituna osana muuta liiketoimintaa. Tällöin yksikään työntekijä ei joudu pois työelämästä puutteellisten työkyvyn tukitoimien vuoksi, vaan hyvin rakennetut prosessit tukevat kaikkia yrityksen työntekijöitä ­– myös heitä, joiden työkyky ei ole alentunut. Työkyvyttömyysriskien hallinnan ei tarvitse olla arpapeliä tai sattuman kauppaa – Elon työkaluilla jokainen yritys voi onnistua!

______________________________________________________________________________________________________________________________________________

Marjo Wallin ja Anu Suutela-Vuorinen

Marjo Wallin työskentelee Elossa työkykyjohtamisen kehittämispäällikkönä ja Anu Suutela-Vuorinen työkykyjohtamisen palvelujohtajana.

Mitä haluaisit lukea?

<noscript><iframe src="https://www.googletagmanager.com/ns.html?id=GTM-P23HWQ" height="0" width="0" style="display:none;visibility:hidden"></iframe></noscript>