Merkityksellisyys työn kivijalkana

Oikotie tutki keväällä Vastuullinen työnantaja -ohjelmassaan suomalaisen työelämän vastuullisuutta. Kevään 2021 mittaus oli lajissaan toinen, ensimmäinen mittaus tehtiin vuonna 2020. Vastuullisuutta arvioitiin nimenomaan yritysten henkilöstön näkökulmasta eli tutkimuksessa yli 6 000 suomalaista palkansaajaa arvioi, kuinka vastuullisena he näkevät oman työnantajansa. Myös Elo oli tutkimuksessa mukana ja omat tutkimustuloksemme olivat linjassa kokonaistuloksen kanssa.

Vastuullisuutta arvioitiin kuudella periaatteella ja koko tutkimusotannan vastuullisuusindeksit olivat tuoreessa tutkimuksessa yhtä poikkeusta lukuun ottamatta parempia kuin vuonna 2020. Työelämän tasapaino ja hyvinvointi koettiin hiukan heikommaksi kuin vuotta aiemmin. Uskon, että tämä on ainakin osittain korona-ajan seuraus. Osalla oli suurta epävarmuutta töiden jatkumisesta, toisilla töitä oli koronan vuoksi aivan liikaa ja heistä osa joutui vieläpä tekemään töitä hyvin haastavissa olosuhteissa. Mielenkiintoista on nähdä seuraavan tutkimuskerran tulos, jos olemme päässeet keväällä 2022 takaisin normaalimpaan työelämään ilman rajoituksia.

Suomalaiset yritykset hoitavat työnhakuun liittyvän prosessin hyvin ja se sai tutkimuksessa parhaan arvosanan. Heti seuraavana oli työn merkityksellisyys ja työssä kehittyminen. Tämä on mielestäni tärkeä tulos ja ansaitsee tarkempaa pohdiskelua.

Jokaiselle selväksi oma rooli kokonaisuudessa

Oman työn kokeminen merkitykselliseksi on tärkeimpiä motivaatioon, työhyvinvointiin ja tätä kautta työn tuloksellisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Kun tuntee tekevänsä merkityksellistä työtä, on valmis antamaan parasta itsestään ja ratkomaan ongelmia. Asiakastyössä tästä seuraa väistämättä hyvä asiakaskokemus. Minä osasin, pystyin auttaman asiakasta, minun avullani hänen arkensa helpottui. Syntyy positiivinen kierre, joka ruokkii itse itseään. Mikä voisi paremmin todistaa oman työn merkityksellisyyttä?

Meillä työeläkeyhtiössä työn merkityksellisyys on helppo nähdä nopeina eläkepäätöksinä, työkyvyttömyysuhan alla olevien kuntoutuksena tai eläkevarojen kasvattamisena vastuullisilla ja kestävillä sijoituspäätöksillä. Työmme tulokset näkyvät niin yksilöille kuin yhteiskunnallekin.

Työn merkityksellisyys ei ole kuitenkaan yhtä ilmeistä kaikissa töissä. Tässä on mielestäni työnantajille ja esihenkilöille tuhannen taalan paikka. Itsestään selväähän on, ettei yhtään työtehtävää olisi olemassa, jos sillä ei ole merkitystä kokonaisuudelle. Kannustan varmistamaan jokaisessa yrityksessä, että tämä on yrityksen strategiassa avattu yksilötasolle asti tai käydään läpi kehityskeskusteluissa. Näin jokaisen on mahdollista löytää työnsä merkityksellisyys ja nähdä oman roolinsa tärkeys.

Merkityksellisyyden avaamisen lisäksi vastuullinen työnantaja huolehtii, että työn tekemisen perusasiat ovat kunnossa. Eli jokainen tietää tehtävänsä ja työnsä tavoitteet sekä saa palautetta kehittyäkseen. Jokainen on myös oikeutettu vastuulliseen johtamiseen ja esihenkilötyöhön. Vastuullinen työnantajuus on konkreettista toimintaa työsuhteen eri vaiheissa. Uraansa aloittava henkilö tarvitsee erilaista tukea esihenkilöltään kuin kokeneempi ammattilainen. Tästä syntyy myös tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kokemus.

Vastuullinen työnantajuus on merkityksellisyyden lisäksi työhyvinvointia, syrjimättömyyttä, hyvää esihenkilötyötä ja palkitsemista. Merkityksellisyys luo mielestäni näille kaikille muille kivijalan, jonka päälle on hyvä vahvistaa vastuullista työnantajuutta.