Ovet aina auki – Klubitalo tarjoaa mielenterveyskuntoutujalle tukea, tekemistä ja lämpimän yhteisön

Syksyllä 2018 helsinkiläinen Viivi Kivelä oli juuri aloittanut varhaiskasvatuksen opinnot Helsingin yliopistossa. Takana olivat jo yhdet masennuksen ja diagnosoimattoman ADHD:n takia kesken jääneet korkeakouluopinnot, ja Kivelästä tuntui, että lupaavan alun jälkeen hän oli ajautumassa jälleen samaan tilanteeseen.

Motivaatiota opintojen edistämiseen riitti, ja eräänä unettomana yönä Kivelä kirjoitti hakukoneeseen ”opintojen tuki”. Hän päätyi Itä-Helsingin Klubitalon kotisivuille ja otti saman tien yhteyttä.

– Pääsin pian Klubitalon opintovalmentajan pakeille ja pikkuhiljaa aloin osallistua säännöllisesti talon toimintaan. Klubitalon yhteisöltä saamallani tuella on ollut ihan mieletön apu siinä, että olen uskonut itseeni ja saanut suoritettua opintoja, Kivelä kertoo.

Itä-Helsingin Klubitalo on osa Suomen Klubitalojen verkostoa. Klubitalot ovat mielenterveyskuntoutujien ja palkatun henkilökunnan muodostamia yhdenvertaisia yhteisöjä. Talot tukevat ja täydentävät julkista terveydenhuoltoa ja sosiaalityötä sekä keskittyvät jäsentensä opinto- ja työelämävalmiuksien vahvistamiseen.

– Tarjoamme mielekästä tekemistä, kun on päässyt akuuteimman vaiheen yli, esimerkiksi kotiutunut psykiatriselta osastolta. Olemme se seuraava taho, jonne voi tulla kasvattamaan siipiään ja lehahtaa lentoon, kertoo Itä-Helsingin Klubitalon taustaorganisaation, Etelä Suomen Klubitalot ESKOT ry:n toiminnanjohtaja Kaiju Yrttiaho.

Etelä Suomen Klubitalot ESKOT ry:n toiminnanjohtaja Kaiju Yrttiaho kertoo, että Klubitalojen jäsenyys on elinikäinen ja ovet ovat kaikille auki. 

Diagnooseja tai lähetteitä ei kysellä

Klubitalomalli on peräisin Yhdysvalloista, josta se rantautui Suomeen vuonna 1995. Suomen Klubitalojen verkostoon kuuluu 23 taloa, joista ESKOT ry:n alaisuudessa on seitsemän. Näissä seitsemässä talossa on yhteensä liki 3000 jäsentä, joista noin puolet osallistuu aktiivisesti talon toimintaan.

– Jäsenyys on elinikäinen. Vaikka nyt lähtisi jatkamaan elämää täysissä voimissa, voi kahden, viiden tai vaikka kymmenen vuoden päästä tarvita jälleen yhteisön tukea ympärilleen, Yrttiaho kuvailee.

Jäsenillä on hyvin erilaisia työllistymisen ja opintojen edistämisen haasteita, eikä haasteiden juurisyitä tarvitse edes itse tietää. Riittää, että kokee saavansa tukea Klubitalon toiminnasta. Osallistuminen ei edellytä lähetettä tai diagnoosia ja ainoa kriteeri jäsenyydelle on se, että sitoutuu noudattamaan yhteisön pelisääntöjä. Kynnys tulla mukaan halutaan pitää mahdollisimman matalana.

– Yleensä kaikki tukimuodot ovat jollain tapaa rajaavia, täytyy olla tietyn ikäinen tai tietty diagnoosi. Omaan masennukseeni on vieläpä kuulunut ajattelutapa, että pyytämällä apua vien jonkun toisen, minua sairaamman paikan. Tällaisia ajatuksia ei tule, kun ovet ovat avoinna kaikille, Kivelä sanoo.

Arjen askareet rytmittävät päivää

Lounaan valmistamista, tilojen siistimistä, verkkosivujen päivittämistä, puhelimeen vastaamista. Klubitalon päivä pyörii arjen askareiden ympärillä. Hommia tehdään talon periaatteen mukaisesti rinta rinnan, pareittain tai pienissä ryhmissä. Jokainen saa päättää, mihin osallistuu.

Joskus eteen saattaa tulla sellainenkin päivä, että pääsee juuri ja juuri sängystä ylös. Silloin riittää, että ihan vain saapuu paikalle.

– Ajoittain tavoitteeni päivälle voi olla vain se, että menen aamusta talolle ja syön siellä lounaan. Kuulostaa pieneltä, mutta pelkästään kotoa poistuminen tukee päivärytmiä. On mahtavaa, että silloin on paikka, mihin mennä, Kivelä sanoo.

Työn, opiskelun ja arjen askareiden vastapainoksi Klubitaloilla järjestetään vapaa-ajan ohjelmaa, kuten maalauskerhoja, jumppahetkiä ja metsäretkiä. Kaikki juhlapyhät juhlitaan yhdessä, sillä usein juuri ne ovat hetkiä, jolloin saattaa tuntea itsensä yksinäiseksi.

Kivelä arvostaa erityisesti Klubitalon lämmintä, kannustavaa ja perhemäistä ilmapiiriä. Jos tuntuu, ettei osaa tai pysty, Klubitalon yhteisöltä saa tukea.

Viivi Kivelä kertoo Klubitalojen kannatelleen häntä vaikeina aikoina.

Jokaisella on annettavaa, jokaista tarvitaan

Tulevaisuudessa Klubitalot aikovat lisätä etäyhteyksin järjestettävää toimintaa. Korona toi toimintaan digiloikan, ja samalla huomattiin, että etätoiminnalle on kysyntää myös normaaliaikoina.
– Tavoitteena on, että jatkossakin jäsenet voivat osallistua toimintaan jollain tasolla kotoa tai vaikka sairaalasta käsin, Yrttiaho kertoo.

Yksi iso tulevaisuuden ponnistus on oman palveluyrityksen perustaminen. Sillä halutaan edistää jäsenistön työllistymistä. Klubitalojen jäsenistä suurin osa on eläkkeellä tai kuntoutustuella. Vaikka monet kykenisivät ja haluaisivat tehdä töitä edes osa-aikaisesti, heidän on vaikea työllistyä vapaille työmarkkinoille.

– Haluamme edistää aktiivista kansalaisuutta ja sanomaa, että jokainen on arvokas sellaisena kuin on. Kaikilla on yhteiskunnalle annettavaa, ja jokaista tarvitaan, Yrttiaho sanoo.

– Täällä tulee olo, että me kaikki olemme tärkeitä. En ole koskaan kokenut, että olisimme jotenkin hoidettavia tai passiivisia. Se on minusta erityisen hienoa ja tärkeää, Kivelä lisää.

Kaiju Yrttiahon viisi vinkkiä mielen hyvinvointiin

1. Tiedosta, että avun hakeminen itselle tai läheiselle ei ole häpeä, vaan suurta viisautta. Julkisten palveluiden lisäksi monet järjestöt tarjoavat vertaistukea ja ammattimaista apua. Tukea voi pyytää esimeriksi Klubitaloilta, Mieli ry:stä, Mielenterveyden keskusliitolta tai FinFamista.

2. Muista, että mielenterveyden haasteet koskettavat jokaista jossain vaiheessa elämää, joko oman itsen tai läheisen kokemana. Kyse on arkisista, elämään liittyvistä asioista.

3. Sitoudu omasta hyvinvoinnistasi huolehtimiseen. Vakavistakin mielenterveyden haasteista voi toipua, vaikka sairaudesta ei kokonaan parantuisi. Tärkeintä on saada asianmukaista hoitoa ja sitoutua siihen.

4. Älä rajaa elämääsi sairauden oireiden vuoksi. Pidä huolta esimerkiksi siitä, että et vetäydy tärkeistä ihmissuhteista.

5. Hakeudu saman kokeneiden juttusille ja pidä yllä omaa aktiivisuutta. Se kantaa vaikeiden aikojen läpi ja mahdollistaa itselle merkityksellisen, oman näköisen elämän elämisen.

 

Lue lisää Elon työkykyjohtamisen palveluista >