Tuki- ja liikuntaelinvaivat uhkana työssä kuin työssä – ennaltaehkäisyyn ja hoitoon yksi ehdoton lääke

Liikunnan puute näkyy suomalaisissa ja vaikuttaa suomalaisten työkykyyn. Tuki- ja liikuntaelinvaivat ovat yksi osa-alue, jossa liikkumattomuus näkyy.

– Viimeisen 50 vuoden aikana fyysinen työ on vähentynyt työelämässä merkittävästi. Samalla liikunnan harrastaminen on jakautunut. Toiset liikkuvat todella paljon ja toiset todella vähän, toteaa Elon ylilääkäri Liisamari Krüger.

Krügerin mukaan tuki- ja liikuntaelinsairauksia esiintyy niin fyysisen työn tekijöillä kuin toimistossa työskentelevillä.

– Tietotyön määrän lisääntyminen näkyy niska- ja hartiaseudun vaivojen, erityisesti lihasten kireyksistä ja jännittyneisyydestä aiheutuvien kipujen lisääntymisenä. Sen sijaan fyysisissä töissä nähdään usein selän alueen kulumamuutoksia ja raskaissa fyysisissä töissä myös selkärangan alueen kulumamuutoksia ja nivelrikkomuutoksia. Ongelmat liittyvät usein koneen ja ihmisen väliseen yhteistyöhön. Vaikka koneet ovat tulleet paikkaamaan ihmisen työtä, voi koneen käyttöön liittyvä ergonomia tuoda mukanaan uusia haasteita, sanoo Krüger.

Liikunta on parhaimmillaan sekä ennaltaehkäisyä että hoitoa

Elon asiantuntijalääkäri Anita Riipinen kertoo rappeuma- ja kulumasairauksien syntyvän usein iän mukana. Näiden syntymistä voidaan osin sekä ehkäistä että hidastaa.

– Liikunta on sekä ennaltaehkäisyä että hoitoa. Tuki- ja liikuntaelimistön oireita voi tulla fyysisestä kuormituksesta, mutta sopivan tyyppisellä liikunnalla ne usein myös helpottuvat. Hyvä lihaskunto tukee tärkeällä tavalla niveliä ja rankaa, jolloin kulumamuutokset eivät aiheuta haittaa ja toimintakyky säilyy niistä huolimatta hyvänä. On tärkeää kiinnittää huomiota myös ylipainoon, joka on lisääntyvä ongelma työikäisen väestön keskuudessa ja merkittävä tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttaja, sanoo Riipinen.

Tietotyössä huomio työasentojen muuttamiseen

Tietotyön määrän lisääntyminen on näkynyt niska- ja hartiaseudun vaivojen lisääntymisenä. Parasta ennaltaehkäisyä myös näille vaivoille on liikunta ja lihaskunnon ylläpito. Tietotyöläisten tulisi huolehtia myös riittävästä työn tauottamisesta ja asentojen vaihtamisesta.

– Yhden ergonomisen asennon sijaan pitäisi tehdä töitä monissa eri asennoissa. Aikaisemmin saatettiin neuvoa istumaan selkä suorana ja tuolin perällä, aina ryhdikkäänä. Uusimpien tutkimustulosten mukaan on kuitenkin tärkeää vaihtaa asentoa ja antaa lihasten löytää eri asentojen kautta vaihtelua venymis-, jännitys- tai aktiivisuustilaan. Sohvalla työskentelyssäkään ei ole mitään vikaa, jos se on vain pieni osa päivää, kertoo Krüger.

Krüger korostaa tietotyöläisen omaa aktiivisuutta myös ergonomian suhteen. Fysioterapeutin puoleen kannattaa kääntyä rohkeasti. Nykyisin työfysioterapeutille pääsee myös suoraan, ilman työterveyslääkärin lähetettä. Työfysioterapeutti antaa neuvoja esimerkiksi työasentoon liittyvissä kysymyksissä. 

– Käsien kuormituksen vähentämiseen on erilaisia ergonomisia hiiriä ja muita apuvälineitä, sanoo Krüger ja jatkaa:

– Puremalihasten kireys liittyy yllättävän usein myös kroonisiin yläniskan alueen kipuihin. Usealla meistä on taipumus esimerkiksi nukkuessa purra voimakkaasti hampaita yhteen, puhutaan narskuttamisesta tai bruksaamisesta. Purentakisko on tällöin erinomainen apu lihaskireyden ja kivun ehkäisyssä. Näitä kysymyksiä kannattaa pohtia ammattilaisen kanssa.

Koko prosessi tukemaan ergonomiaa

Fyysistä työtä tekevien kohdalla Riipinen pitää tärkeänä, että ergonomiaan perehdytään käymällä läpi koko työprosessi. Asiaa ei tulisi tarkastella vain yksittäisen ihmisen vaivojen kautta, vaan kuvata ja tutkia jokaista työn osaa.

– Suomen ergonomiayhdistyksen jäsenet ovat aktiivisia toimijoita ja tutkijoita, joiden ammattitaitoa kannattaa hyödyntää tuotantotyön fyysisesti vaativien prosessien kokonaistarkastelussa, toteaa Krüger. 

Satsaaminen prosessien ja tilojen suunnitteluun, ergonomia huomioiden, ei auta vain yhtä yksilöä vaan kaikkien työskentelyvaiheiden suorittajia.

– Hyvin pienilläkin asioilla on merkitystä, kun työtä tehdään monta tuntia päivässä. Suorittavassa työssä tulee tarkastella tuki- ja liikuntaelimistöön kohdistuvaa kokonaisvaltaista kuormitusta sekä esimerkiksi mahdollista työhön liittyvää tärinää, lattian materiaalin kovuutta sekä työvälineiden ja työjalkineiden toimivuutta. Kylmätyöhön liittyvään rasitukseen taas pitää kiinnittää erityistä huomiota, koska kylmätyö altistaa helpommin tuki- ja liikuntaelinsairauksille. Pienillä asioilla voidaan parantaa ergonomiaa merkittävästi, kuvaa Riipinen.

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet näkyvät työkyvyttömyyseläkkeiden ja ammatillisen kuntoutuksen syinä

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat mielenterveyden sairauksien rinnalla yleisin syy joutua työkyvyttömyyseläkkeelle etenkin myöhemmällä työiällä. Krügerin mukaan työkyvyttömyyseläkkeitä ennaltaehkäistään työpaikoilla onnistuneesti. Hän korostaa, miten tärkeää on puuttua ongelmiin varhain ja käydä mahdollisista työnteon haasteista avointa keskustelua.

– Jos sairauspoissaoloja alkaa kerääntyä, on olennaista herätellä työntekijän, esihenkilön ja työterveyden välillä keskustelua työntekijän työkyvystä. Jos näyttää siltä, ettei jonkin sairauden vuoksi pärjää loppua työuraa kyseisessä tehtävässä, on tärkeää ryhtyä miettimään muita vaihtoehtoja, sanoo Krüger.

Hän korostaa ammatillisen kuntoutuksen monia eri mahdollisuuksia. Yksi hyvä vaihtoehto on myös työn keventäminen tai työn muokkaus.

– Työpaikoilla on jo huomattu kevennetyn ja muokatun työn käyttämisen merkitys työssä jatkamisen mahdollistajana. Tämä on myönteinen asia. Suuremmissa organisaatioissa työntekijän voi olla mahdollista siirtyä uusiin tehtäviin tai tekemään ihan uudenlaista työtä. Vaihtoehtoja on, kunhan asioista keskustellaan avoimesti ja mietitään erilaisia ratkaisuja, toteaa Krüger ja jatkaa.

– Meillä on hyvät järjestelmät, jotka tukevat työntekijän kuntoutumista ja töissä jatkamista. Työeläkeyhtiö ja työterveyshuolto ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita niin työnantajan kuin työntekijän näkökulmasta. Ammattilaisten puoleen kannattaa kääntyä. Tärkeintä on, että estetään yhdessä pitkittyneet sairauslomat tai työkyvyttömyyseläkkeellä ajautumiset. Uusia mahdollisuuksia löydetään parhaiten yhdessä.