Tulevaisuuden työelämässä yksi asia korostuu

Yli 80 prosenttia suomalaisista nauttii uuden oppimisesta. Tämä selviää Sitran parin vuoden takaisesta kyselystä, jossa selvitettiin suomalaisten ajatuksia elinikäisestä oppimisesta. Yleisimmät oppimisen herättämät tunteet suomalaisissa ovat uteliaisuus, innostus ja toiveikkuus. Miten sykähdyttäviä tunteita!

Sitran kyselyssä joka viides suomalainen sanoi, että opettelee uusia asioita vain, jos on pakko. Tämä viidesosa suomalaisista alkaa olla todella pulassa. Pikkaisen rasittava mantra jatkuvasta muutoksesta on totta. Muutos haastaa meitä kaikkia.

Arjen digitalisaatio laittaa meidät opettelemaan uusia asioita ja tapoja jokapäiväisessä elämässämme. Teknologian muutos tulee ravistelemaan toimialoja, työtehtäviä ja työelämän rakenteita kiihtyvällä vauhdilla. Rutiiniluonteinen työ vähenee samalla kun työtä automatisoidaan. Avustavia tehtäviä on koko ajan vähemmän niin tietotyössä, palvelualoilla kuin teollisuudessakin. Myös työnteon tavat muuttuvat. Digitalisaation mahdollistama työnteon tapojen muutos on vasta alkumetreillä. 

Muutos on iso mahdollisuus niin yritysten, työyhteisöjen kuin yhteiskunnankin tasolla. Työ ei vähene, mutta muuttuu voimakkaasti. Samalla kun työtehtäviä poistuu, syntyy uusia tehtäviä ja uusia mahdollisuuksia oppia. Olennainen kysymys kuuluu, mitä uusien tehtävien ja työskentelytapojen omaksuminen vaatii? Halua ja kykyä oppia, yksilönä ja yhteisönä.

Kyky oppia on keskeinen osa työkykyä. Kokemus siitä, että hallitsee työnsä ja oppii uutta vahvistaa omaa työkykyä. Vastaavasti osaamispuutteet syövät ihmisen työkykyä ja vaikuttavat kielteisesti omaan minäpystyvyyden kokemukseen. Työkyky on isossa roolissa myös siinä, miten uusia asioita opitaan. Ihminen, joka voi huonosti, ei opi asioita samalla tavalla kuin henkilö, jonka työkyky on vahvalla pohjalla. Noidankehä on valmis, kun mielenterveyden haasteista kärsivä ihminen kokee, ettei pysy töissä uuden oppimisen vauhdissa. Tämä heikentää entisestään uskoa omiin kykyihin ja syventää ongelmia. 

Tulevaisuudessa iso kysymys kuuluukin, miten työyhteisön johtaminen ja toimintakulttuuri mahdollistaa uuden oppimista ja miten oppimisessa pidetään kaikki mukana. Miten vahvistetaan ihmisten uskoa omiin kykyihin? Kuinka oppimista johdetaan niin, että se tapahtuu vuorovaikutuksessa muiden kanssa? Kuinka vahvistetaan työyhteisön psykologista turvallisuutta niin, että työyhteisö tukee oppimista ja samalla ihmisten työkykyä? Nämä kysymykset kuuluvat jokaisen johtajan työpöydälle. 

Mutta vastuuta oppimisesta kuuluu myös jokaiselle meistä. Suurin osa työssä oppimisesta tapahtuu vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Jokaisen meistä kannattaa pysähtyä sen kysymyksen äärelle, miten oma ajattelu ja toimintatavat mahdollistavat uuden oppimista.

Ohessa kolme käytännön vinkkiä, miten vauhdittaa oppimista arjessa:

1. Tunnista omia sekä työyhteisön vahvuuksia ja hyödynnä näitä paremmin. Listaa kolme onnistumisen kokemusta työssäsi. Minkälaiset taidot ja tekemisen tavat mahdollistivat onnistumisen? Miten muut ihmiset ja vuorovaikutus heidän kanssaan vaikutti onnistumiseen?
2. Tutki omaa ajatteluasi ja toimintamallejasi. Kun saat kehittävää palautetta asiakkaalta, kollegalta tai esihenkilöltä, miten reagoit? Kuunteletko uteliaalla mielellä ja ymmärtääksesi, mitä tästä voi oppia vai keskityt perustelemaan omaa kantaasi tai toimintatapaasi?
3. Keskustele työkavereiden kanssa työn tekemisen tavoista. Miten suunnittelet työajan käyttöä? Miten hallitset keskeytyksiä? Miten palaudut? Jos teette itsenäisesti samanlaisia työtehtäviä, pyydä kollegaa kuvaamaan omaa työskentelyprosessiaan. Mitä voitte oppia toisiltanne? Jos teette yhdessä töitä erilaisissa rooleissa saman työtehtävän parissa, arvioikaa yhteisen työskentelyn sujuvuutta. Mikä toimii hyvin entä mitä voisi kehittää?

Me Elossa autamme mielellämme yrityksesi työeläkeasioissa.

Tule asiakkaaksi

Teksti on julkaistu aiemmin Helsingin Sanomien verkkosivuilla.