Kuinka hallita psykososiaalista kuormitusta, kun syksyn pimeys vyöryy päälle

Olemme vuosien saatossa oppineet hallitsemaan työturvallisuutta koko ajan paremmin. Esimerkiksi läheltä piti -tilanteita seurataan ja raportoidaan käyttäjäystävällisten applikaatioiden avulla, ja turvalliseen fyysiseen työhön perehdytetään esimerkiksi nostokoulutuksien avulla.

Psykososiaalisten kuormitustekijöiden tunnistaminen nostettiin kesäkuun alussa työturvallisuuslaissa aikaisempaa paremmin esille.  Euroopan työterveys- ja turvallisuusviraston julkaiseman tutkimuksen mukaan psykososiaalisen kuormituksen hallinnalla voidaan vähentää myös sydän- ja verisuonitautien aiheuttamia terveysongelmia.

Keinoja haastaviin asiakastilanteisiin

Haastavat asiakastilanteet ovat tyypillisimpiä psykososiaalisen kuormituksen aiheuttajia työssä. Niiden hoitamista varten onkin kehitetty ohjeistuksia, joiden avulla potentiaalisesti haastavat tilanteet voidaan tunnistaa jo ennakolta ja rauhoittaa sopivan vuorovaikutuksen avulla. 

Dokumentoidutkaan ohjeet eivät yksin riitä, vaan työntekijät tulee perehdyttää näihin ohjeistuksiin. Kannattaa myös luoda heidän tuekseen erilaisia asiakastilanteita kattavia kysymys-vastaus-patteristoja ja valmiita vastausmalleja. On myös hyvä sopia menetelmistä, joiden avulla haastavien tilanteiden synnyttämää kuormitusta voidaan lieventää käymällä tilanne heti yhdessä läpi.

On niin ikään hyvä pohtia, millaisilla työn tekemisen tavoilla liiallista tunnekuormaa voidaan eri tehtävissä vähentää. Esimerkiksi reklamaatioiden käsittelyssä tunnekuorma vaihtelee hyvinkin paljon sen mukaan, asioidaanko sähköpostitse, puhelimitse vai kasvokkain.

Psykososiaalisen kuormituksen syvällisempi ymmärtäminen

Asiakasvuorovaikutustilanteet ovat kuitenkin vain eräitä monista psykososiaalisista kuormitustekijöistä, jotka voivat johtua työn luonteesta, työjärjestelyistä tai työn sosiaalisesta toimivuudesta. Voit lukea lisää kuormitustekijöistä esimerkiksi työsuojeluhallinnon sivuilta.

Kuormitustekijät eivät ole ainoastaan yksilön ongelma, vaan ne saattavat liittyä kiinteästi itse työhön, jolloin kaikista kuormitustekijöistä ei ole mahdollista päästä kokonaan eroon. Työn kuormittavuutta voidaan kuitenkin hallita hyvällä perehdytyksellä sekä toimintamallien kehittämisellä.

Alla esimerkki prosessista jonka voi toteuttaa työpaikalla joko yhtenä pidempään työpajana tai useampina erillisinä lyhyempinä keskusteluna viikoittaisissa tiimipalavereissanne. 

Stressin ja kuormituksen hallinnan työkalut 

Kuormitustekijöiden tunnistaminen toteutetaan perinteisesti työterveyden työpaikkaselvityksien ja työsuojelun riskienarvioinnin kautta.  Vaikka arjen työskentelyssä ja johtamisessa kuormitustekijöistä saatetaankin puhua, aktiivinen hallintakeinojen kehittäminen jää usein vielä aivan liian vähäiselle huomiolle.

Käytännön vinkkejä työpaikoille:

1. Siirretään päähuomio organisaatiotason tarkastelusta tiimi- ja työtehtäväkohtaiseen kuormituksen tunnistamiseen ja hallintaan.
2. Aktivoidaan tiimit ja yksilöt miettimään keinoja psykososiaalisen kuormituksen vähentämiseen.
3. Huomioidaan tunnistetut kuormitustekijät rekrytoinnissa, perehdytyksessä, varhaisessa ja tuessa ja työhön paluussa.

Yksin pärjäämisen aika on ohi. Otetaan yhdessä vastuuta jaksamisestamme ja poistetaan työstä ylimääräiset kuormitustekijät ja opetellaan hallitsemaan paremmin niitä työhön kiinteästi kuuluvia kuormitustekijöitä, joita ei voida kokonaan poistaa. 

Muistetaan antaa toisillemme energiaa hyvällä tiimityöskentelyllä, yhteydenpidolla ja toistemme auttamisella – olimme  sitten etänä tai toimistolla.