Näin luot mielenterveyttä tukevan työympäristön
/ Artikkeli
Mielenterveys on noussut keskeiseksi puheenaiheeksi työelämässä, kun yhä useammat ihmiset kohtaavat mielenterveyden haasteita työssään. Tietoisuus työympäristön vaikutuksesta mielenterveyteen on kasvanut.
Työelämän hektisyys, intensiivisyys ja jatkuva kiire ovat monelle todellisuutta ja työpäivät täyttyvät kokonaan tehtävistä ilman ajattelu- ja hengähdystaukoja. Elon työkykyjohtamisen kehittämispäällikkö Katja Hämäläinen kuitenkin korostaa, että ihminen tarvitsee päivän aikana myös hetkiä, jolloin mieli saa levätä.
– Työnteko on muuttunut kuormittavaksi, mikä paitsi vähentää motivaatiota ja työn imua, voi myös johtaa uupumukseen tai muihin mielenterveysongelmiin, Hämäläinen sanoo.
Uupumus on yleinen mielen oire, mutta Hämäläinen korostaa, että työuupumukselle ei kuitenkaan ole virallista sairausdiagnoosia, jolloin se usein sairauspoissaolon yhteydessä kirjataan joko masennus- tai ahdistuneisuushäiriöksi. Uupumus voi kuitenkin vaikuttaa työkykyyn ja pitkällä aikavälillä johtaa sairauspoissaoloihin.
– On tärkeää tunnistaa työpaikan henkiset kuormitustekijät ja niiden vaikutukset työntekijöiden mielenterveyteen. Tällaisia tekijöitä voivat olla esimerkiksi liiallinen vastuu, jatkuva kiire, epävarmuus ja kuormittavat sosiaaliset tilanteet, Hämäläinen sanoo.
Kun työpaikan riskitekijät on selvitetty ja todennettu, voidaan keskittyä ennaltaehkäisyyn ja tukitoimiin. Tavoitteena on vahvistaa niitä voimavaroja, jotka edistävät mielenterveyttä ja auttavat työntekijöitä selviytymään haastavista tilanteista.
– Työntekijöiden kokema merkityksellisyys, vaikutusmahdollisuudet, kuulluksi tuleminen, arvostus ja myönteiset sosiaaliset kokemukset ovat voimavaroja, jotka luovat vahvan perustan mielenterveyttä tukevalle työpaikalle.
– Työnantajien olisi tärkeää huomata pienetkin varhaiset signaalit, kuten muutokset yksittäisen työntekijän käyttäytymisessä, sillä ne voivat vaikeuttaa työssä suoriutumista ja vaikuttaa koko työyhteisöön.
Hämäläinen on mukana kartoittamassa ja havainnoimassa Elon asiakasyritysten työntekijöiden mielenterveyteen liittyviä riskejä. Kaikkia kuormitustekijöitä ei välttämättä voida kokonaan poistaa, mutta niitä pyritään vähentämään ja tilanteen parantamiseksi tehdään toimenpiteitä.
Hämäläinen korostaa, että sairausloma ei välttämättä ole paras ratkaisu mielenterveysongelmista kärsivälle henkilölle. Usein työtehtävien muokkaus ja kuormitustekijöiden vähentäminen voivat olla parempi ratkaisu.
– Tällaiset arvot eivät hyödytä ainoastaan yksittäisiä työntekijöitä, vaan ne edistävät myös koko organisaation menestystä ja tuottavuutta.
Mielenterveyttä tukeva työpaikka onkin investointi sekä yksilöiden hyvinvointiin että organisaation menestykseen pitkällä aikavälillä. Kun työntekijöiden hyvinvointi ja mielenterveys otetaan vakavasti ja niihin panostetaan, luodaan myönteistä ilmapiiriä ja vahvistetaan sitoutumista ja työmotivaatiota.
2. Vahvista työntekijöiden osaamisen ja pystyvyyden tunnetta.
3. Anna mahdollisuus vaikuttaa oman työn sisältöön, sillä se parantaa työmotivaatiota, työn imua ja hallinnan tunnetta.
4. Lisää työn merkityksellisyyden ja arvostuksen kokemusta antamalla palautetta.
5. Rakenna vahvaa yhteisöllisyyttä, sillä työyhteisö ja siinä vallitseva psykologinen turvallisuus on merkittävä voimavara.
Lue, miten parannat keskittymiskykyä yksilönä ja tiiminä.
Työelämän hektisyys, intensiivisyys ja jatkuva kiire ovat monelle todellisuutta ja työpäivät täyttyvät kokonaan tehtävistä ilman ajattelu- ja hengähdystaukoja. Elon työkykyjohtamisen kehittämispäällikkö Katja Hämäläinen kuitenkin korostaa, että ihminen tarvitsee päivän aikana myös hetkiä, jolloin mieli saa levätä.
– Työnteko on muuttunut kuormittavaksi, mikä paitsi vähentää motivaatiota ja työn imua, voi myös johtaa uupumukseen tai muihin mielenterveysongelmiin, Hämäläinen sanoo.
Uupumus on yleinen mielen oire, mutta Hämäläinen korostaa, että työuupumukselle ei kuitenkaan ole virallista sairausdiagnoosia, jolloin se usein sairauspoissaolon yhteydessä kirjataan joko masennus- tai ahdistuneisuushäiriöksi. Uupumus voi kuitenkin vaikuttaa työkykyyn ja pitkällä aikavälillä johtaa sairauspoissaoloihin.
Tunnista kuormitustekijät ja vahvista voimavaroja
Työnantajalla on keskeinen rooli mielenterveyden tukemisessa. Työpaikan tulisi rakentaa toimintamalleja ja käytäntöjä, jotka tukevat mielenterveyden haasteiden havaitsemista ja ennaltaehkäisyä.– On tärkeää tunnistaa työpaikan henkiset kuormitustekijät ja niiden vaikutukset työntekijöiden mielenterveyteen. Tällaisia tekijöitä voivat olla esimerkiksi liiallinen vastuu, jatkuva kiire, epävarmuus ja kuormittavat sosiaaliset tilanteet, Hämäläinen sanoo.
Kun työpaikan riskitekijät on selvitetty ja todennettu, voidaan keskittyä ennaltaehkäisyyn ja tukitoimiin. Tavoitteena on vahvistaa niitä voimavaroja, jotka edistävät mielenterveyttä ja auttavat työntekijöitä selviytymään haastavista tilanteista.
– Työntekijöiden kokema merkityksellisyys, vaikutusmahdollisuudet, kuulluksi tuleminen, arvostus ja myönteiset sosiaaliset kokemukset ovat voimavaroja, jotka luovat vahvan perustan mielenterveyttä tukevalle työpaikalle.
Huomaa näkymättömät haasteet
Usein mielenterveysongelmat eivät näy suoraan työpaikalla, mikä tekee niiden tunnistamisesta vaikeaa. Ne voivat olla monimuotoisia ja yksilöllisiä, ja niiden ilmaantuminen ja vakavuus vaihtelevat. Siksi on tärkeää luoda avoin ja kannustava ilmapiiri, jossa jokainen voi ilmaista huolensa ja tarpeensa luottamuksellisesti.– Työnantajien olisi tärkeää huomata pienetkin varhaiset signaalit, kuten muutokset yksittäisen työntekijän käyttäytymisessä, sillä ne voivat vaikeuttaa työssä suoriutumista ja vaikuttaa koko työyhteisöön.
Hämäläinen on mukana kartoittamassa ja havainnoimassa Elon asiakasyritysten työntekijöiden mielenterveyteen liittyviä riskejä. Kaikkia kuormitustekijöitä ei välttämättä voida kokonaan poistaa, mutta niitä pyritään vähentämään ja tilanteen parantamiseksi tehdään toimenpiteitä.
Hämäläinen korostaa, että sairausloma ei välttämättä ole paras ratkaisu mielenterveysongelmista kärsivälle henkilölle. Usein työtehtävien muokkaus ja kuormitustekijöiden vähentäminen voivat olla parempi ratkaisu.
Mielenterveyden vahvistaminen – kaikkien etu työpaikalla
Työntekijöiden kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtiminen ja ihmisläheisen, oikeudenmukaisen ja arvostavan ilmapiirin rakentaminen auttaa luomaan paremman työympäristön kaikille. Työyhteisön ja psykologisen turvallisuuden vahvistaminen on tärkeää.– Tällaiset arvot eivät hyödytä ainoastaan yksittäisiä työntekijöitä, vaan ne edistävät myös koko organisaation menestystä ja tuottavuutta.
Mielenterveyttä tukeva työpaikka onkin investointi sekä yksilöiden hyvinvointiin että organisaation menestykseen pitkällä aikavälillä. Kun työntekijöiden hyvinvointi ja mielenterveys otetaan vakavasti ja niihin panostetaan, luodaan myönteistä ilmapiiriä ja vahvistetaan sitoutumista ja työmotivaatiota.
Nappaa Katja Hämäläisen vinkit mielenterveyttä tukevan työpaikan luomiseksi:
1. Luo työskentelykulttuuri, joka mahdollistaa palautumisen myös työpäivän aikana.2. Vahvista työntekijöiden osaamisen ja pystyvyyden tunnetta.
3. Anna mahdollisuus vaikuttaa oman työn sisältöön, sillä se parantaa työmotivaatiota, työn imua ja hallinnan tunnetta.
4. Lisää työn merkityksellisyyden ja arvostuksen kokemusta antamalla palautetta.
5. Rakenna vahvaa yhteisöllisyyttä, sillä työyhteisö ja siinä vallitseva psykologinen turvallisuus on merkittävä voimavara.
Lue, miten parannat keskittymiskykyä yksilönä ja tiiminä.