Suoraan sisältöön

Olenko maksanut eläkkeeni?

/ Blogi / Eläkkeet ja kuntoutus

Mikko Karpoja

 

Juuri nyt keskustelu otsikossa olevasta kysymyksestä käy kiivaana muun muassa viestipalvelu X:ssä.

Ennen kuin tähän vastaa, olisi mietittävä mitä kysymyksellä tarkoitetaan.

Kun kansalainen tai eläkkeensaaja sanoo asian näin, tarkoittaa hän todennäköisesti pikemminkin ajatusta, olen ansainnut eläkkeeni. Suomessa eläkettä ansaitaan tekemällä työtä, josta saa palkkaa. Työnantajalla on velvollisuus ottaa vakuutus eläketurvaa varten. Eläke karttuu työeläkeyhtiöön, joka sen aikoinaan maksaa eläkeläiselle. Työnantajasi maksaa eläkettäsi varten maksuja, joilla työeläkeyhtiö rahoittaa eläkettäsi. Omasta nettopalkastasi on vähennetty työntekijän maksuosuus, jonka työnantaja välittää myös työeläkeyhtiölle. Yrittäjällä asia menee hieman eri tavalla, palkka on hallinnollisen päätöksen mukainen työtulo, mutta siitäkin ansaitaan eläkettä.

Vastaus siis kuuluu: Kyllä, olet ansainnut eläkkeesi, kun olet tehnyt työtä ja saanut palkkaa ja työnantajasi on eläkkeesi vakuuttanut.

Jos kysymyksellä tarkoitetaan sitä, onko itse konkreettisesti maksanut eläkkeensä, on vastaus erilainen. Jos järjestelmä olisi sellainen, että maksamalla 100 yksikkö saisi 100 yksikköä takaisin eläkkeenä, ei järjestelmä hyödyttäisi edunsaajaa. Kyseessä ei myöskään olisi vakuutus, vaan järjestelmä olisi lähinnä pakollista säästämistä, joka olisi toki yhteiskunnan kannalta hyödyllistä.

On triviaalisti selvää, ettet ole itse maksanut eläkettäsi. Työnantajasi maksaa maksut. Itse asiassa saat eläkkeesi myös silloin, kun työnantajasi jättäisi maksut maksamatta, koska vakuutukseen kuuluu tällainen elementti. Yrittäjällä tämäkin menee hieman eri tavalla, eli yrittäjä maksaa itse maksut työeläkeyhtiöön ja lopulta maksamatta jääneistä maksuista ei kerry eläkettä.

Keskustelu viestipalvelu X:ssä on keskittynyt kysymykseen Olenko itse rahoittanut eläkkeeni, vaikka puhutaan maksamisesta. Suomessa yksityisen puolen eläkejärjestelmässä työntekijän eläkemaksusta osa rahastoidaan odottamaan juuri minun eläkkeelle jäämistäni. Osa – ja huom. isompi osa, rahoitetaan niillä eläkemaksuilla, jotka peritään työnantajilta, jotka minun eläkeaikanani vakuuttavat omia työssäkäyviä työntekijöitään. Tätä osaa rahoituksesta kutsutaan jakojärjestelmäksi. Eläkkeen rahoitus toimii niin että eläkeyhtiöön minulle varattua osuutta pyritään kasvattamaan, jotta muiden työnantajien maksulla rahoitettavaa osuutta voidaan pienentää. Tämä tapahtuu sijoitustuottoja hankkimalla. Yrittäjillä tämäkin menee eri tavalla. Yrittäjien järjestelmä on kokonaan jakojärjestelmä, josta valtio rahoittaa myös osan.

Vastaus siis kuuluu: Ei, et ole itse rahoittanut eläkettäsi kokonaan. Osa rahoitetaan muiden työnantajien maksamilla maksuilla ja vakuutuksen tuotolla.

Suomen eläkejärjestelmä on kokonaiseläkejärjestelmä. Eläketurvakeskuksen tekemien laskelmien mukaan karttunut eläkevastuu vastaisi noin 750 miljardia euroa. Tuo määrä vastaisi noin 3 kertaa bruttokansantuotteen määrää. Olisi aika erikoista, että vain eläkeläisiä varten olisi järjetön määrä varoja, kun yhteiskunnalla on muitakin rahoitustarpeita. Se ei myöskään olisi järkevää taloudenpitoa. Missään maassa ei ole sellaista eläkejärjestelmää, jossa kokonaiseläkejärjestelmä olisi kokonaan etukäteen rahastoitu. Ei edes Norjassa, jossa on öljyn myynnistä kertyneitä varoja. Jakojärjestelmä on hyvin tyypillinen tapa rahoittaa eläkejärjestelmää.

 

Mikko Karpoja

Kirjoittaja työskentelee Elossa vastuullisena vakuutusmatemaatikkona ja aktuaaritoimesta vastaavana johtajana.

Tutustu myös näihin

<noscript><iframe src="https://www.googletagmanager.com/ns.html?id=GTM-P23HWQ" height="0" width="0" style="display:none;visibility:hidden"></iframe></noscript>