Osatyökykyiset ovat voimavara monimuotoiselle työyhteisölle

Osatyökykyisen henkilön työkyky on jollain tavoin alentunut, joko tilapäisesti tai pysyvästi. Osatyökykyisten monimuotoiseen ryhmään voivat kuulua niin vammaiset, pitkäaikaissairaat ja vakavasta sairaudesta toipuvat kuin myös elämänkriisin kokeneet tai pitkäaikaistyöttömät.
 
On inhimillistä, että työkyky vaihtelee elämän eri vaiheissa. Elon työkykyjohtamisen kehittämispäällikkö Päivi Pärkkä muistuttaa, että sellaisia ihmisiä ei ole olemassakaan, jotka olisivat koko ajan ja joka hetki sataprosenttisesti työkykyisiä. On tärkeää ymmärtää, että myös osatyökykyisillä on yleensä paljon työkykyä jäljellä ja valtavasti annettavaa työelämälle ja yhteiskunnalle.
 
–  Meille kaikille on tärkeää saada tehdä mielekkäitä asioita elämässämme. Työllä on iso merkitys siinä, että saa kokea olevansa tarpeellinen yhteiskunnan osa. Sillä on jo itsessään työkykyä edistävä vaikutus. Lisäksi nykyisen työvoimapulan aikana yritysten on lähtökohtaisesti pohdittava tarkemmin, miten myös osatyökykyisten osaaminen saataisiin hyödynnettyä, Pärkkä sanoo.
 
Yrityksellä ja erityisesti esihenkilöllä on tärkeä rooli työkyvyn tukemisessa ja ratkaisujen löytämisessä. Välittämisen ilmapiiri mahdollistaa työkyvyn tukemisen myös kaikkein haastavimmissa tilanteissa. Pärkän mukaan on selvää, että osatyökykyisen työllistäminen vaatii yrityksessä aina jonkin verran vaivannäköä ja käytännön asioiden ratkomista, mutta se on päätös, joka lopulta hyödyttää kaikkia. 

Työn muokkaus auttaa pitämään osatyökykyiset työelämässä

Pitkittyvät tai toistuvat sairauspoissaolot lisäävät pysyvän työkyvyttömyyden riskiä. Aktiivisilla työkyvyn tukitoimilla voidaan työpaikalla kuitenkin tukea työssä jatkamista ja toisaalta nopeuttaa työhön paluuta sairauspoissaolon jälkeen. Yksi tehokkaista keinoista on työn muokkaus.
 
–  Yrityksille on luonnollisesti kannattavampaa pyrkiä kaikin käytettävissä olevin tavoin säilyttämään työntekijät työkykyisinä ja välttämään kalliita työkyvyttömyyseläkkeitä. Yksi ratkaisu työkyvyn haasteeseen on työn muokkaus, jonka avulla pyritään keventämään työkuormaa erilaisin keinoin, Pärkkä sanoo.
 
Työn muokkauksen suunnittelussa ja toteutuksessa on yleensä mukana työnantajan lisäksi myös työterveyshuolto. Keinoja työn keventämiseksi ovat esimerkiksi tiettyjen kuormittavien työtehtävien rajaaminen pois tai työasentojen ja -ympäristön muuttaminen, työajan joustot ja työn pilkkominen pienempiin kokonaisuuksiin.
 
Pärkän mukaan monissa yrityksissä voidaan kokea haasteena, miten työn muokkaukseen liittyvät prosessit ja käytännöt saadaan toimimaan. Erilaisten mahdollisuuksien kartoittaminen tulisikin tehdä työpaikalla hyvissä ajoin ennakkoon, jotta toiminta on ripeää tilanteessa, jossa työkyvyn haasteita tulee eteen.
 
– Kyse on myös pitkälti työnantajan asenteesta – koetaanko osatyökykyiset mahdollisuutena vai ongelmana, ja tehdäänkö organisaatiossa päätös, että meille mahtuu erilaisia ihmisiä. Koko työyhteisöön pitäisi luoda yhteinen näkemys vastuullisesta ja joustavasta suhtautumisesta osatyökykyisiin, ettei heidän ajatella esimerkiksi ikään kuin pääsevän muita helpommalla kevennetyssä työssä. 

Työllistymisen tukeminen vaatii hyvää suunnittelua ja ennakkoluulottomuutta

Pärkän mukaan etenkin isommissa yrityksissä on työn muokkauksen osalta hyviä kokemuksia siitä, että on tarkasteltu työtehtäviä yli organisaation sisäisten rajojen. Pienemmissä yrityksissä voi ymmärrettävästi olla hieman vähemmän liikkumavaraa, mutta tällöinkin työn muokkauksen laajasta keinovalikoimasta voi löytyä sopiva ratkaisu työkyvyn haasteeseen.
 
– Jos samassa yrityksessä on sekä tuotanto- ja toimistotyötä, niin voidaan esimerkiksi katsoa, josko tuotantotyöntekijä voisi tilapäisesti siirtyä toimihenkilöpuolelle työskentelemään, vaikka pienemmällä tuntimäärällä.
 
Pärkkä nostaa myös tuoreeksi käytännön esimerkiksi erään asiakasyrityksen, jossa tehdään muun muassa fyysistä huoltotyötä. Yritys halusi palkata kuulovammaisen työntekijän, joka on pärjännyt työssään erittäin hyvin. Työllistymisen tukeminen vaati työantajalta ainoastaan sen, että prosessit ja sujuvat arjen käytännöt mietittiin valmiiksi. 

Edelläkävijäyritykset rakentamaan suvaitsevaista työkulttuuria

Pärkän mukaan suhtautumisessa osatyökykyisiin eletään vielä jonkinlaista murrosaikaa eivätkä työllistymisen keinot ja käytännöt ole vielä välttämättä kaikissa yrityksissä niin tunnettuja. Työvoimapula, matala syntyvyys ja vanhuuseläkkeelle siirtyvien kasvava määrä pakottavat kuitenkin työnantajia pohtimaan tarkemmin, miten sairauspoissaoloja voidaan vähentää ja saada ihmiset pysymään mahdollisimman pitkään työelämässä.
 
– Yrityksissä tehdään jo nyt paljon hyvää työtä tämän osalta, mutta uskon, että muutaman vuoden päästä tämä on tutumpi osa vastuullista toimintaa. Tässä olisikin nyt edelläkävijöillä mahdollisuus erottua, alkaen jo rekrytointivaiheesta ja suvaitsevaisen työkulttuurin rakentamisen osalta, Pärkkä päättää. 
 

Nappaa tästä Päivi Pärkän vinkit osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi:

1. Osatyökykyisten työllistymisestä hyötyvät kaikki osapuolet: työntekijä itse, yritys ja yhteiskunta. Ihannetilanne on, että jokaiselle löytyy itselleen mielekästä ja sopivaa työtä. Meillä ei ole varaa hukata osaavaa työvoimaa.
2. Tutustukaa työn muokkauksen erilaisiin mahdollisuuksiin etukäteen, jotta yrityksessä on valmiina prosessit osatyökykyisten työllistämiseksi.
3. Puhukaa työyhteisössä avoimesti työkyvyn haasteista. Yhteisön tuki ja ymmärrys on tärkeää, jotta osatyökykyinen pärjää ja on motivoitunut uudessa tilanteessa.