Työhyvinvoinnin moniottelija korostaa arjen havainnointia

Laura Sormunen toimii Health and Wellbeing Managerina ja työsuojelupäällikkönä CGI:llä Suomen, Puolan ja Baltian alueella. CGI on yksi suurimpia IT-yrityksiä Suomessa ja maailmalla. Suomessa CGI:n palveluksessa työskentelee lähes 4000 henkilöä. Maailmanlaajuisesti IT-jätti työllistää noin 91 000 henkilöä.  

Sormunen on työskennellyt pari vuotta CGI:llä työhyvinvointitiimissä ja hänellä on laaja työnkuva. Tehtävänä on tukea CGI:läisten työhyvinvointia ja työkykyä, ja kaikki tehdään tiiviissä yhteistyössä CGI:n dedikoidun työhyvinvointitiimin ja eri toimijoiden kanssa.

– Kehitämme laadukasta työhyvinvointitoimintaa ja -ohjelmia, ja hiomme työkykyjohtamisen prosesseja ja työkaluja, Sormunen arkipäiväistää. – Näistä esimerkkeinä meillä on työntekijöillemme tarjolla hyvinvointivuoden teemakalenteri, joka korostaa mielen hyvinvoinnin tukemista, holistiseen hyvinvointiin liittyviä kampanjoita, webinaareja ja hyvinvointisessioita, mielen hyvinvoinnin tukihenkilöitä, digitaalisia työkaluja hyvinvoinnin tunnistamiseksi, interventioita tiimien toiminnan sujuvoittamiseksi sekä kattavat työterveyspalvelut.

Hänen mielestään kaiken ydin piilee ennaltaehkäisyssä. Se on kaikkein tärkeintä, jos on pienintäkään riskiä työkyyn heikkenemiselle. Se on myös ennen kaikkea vastuullista, inhimillistä ja tulee organisaatiolle edullisemmaksi.

– Arjen hyvä johtaminen on kaiken lähtökohta. Esihenkilömme ovat todella sitoutuneita työkyvyn ylläpitoon ja pyrimme tukemaan heitä työssään työntekijöiden hyvinvoinnin ja työkyvyn tukemiseksi esimerkiksi työkalujen, valmennusten ja sparrailun kautta.

Huomio pieniin kognitiivisiin signaaleihin 

Sormunen painottaa arjen havainnoinnin tärkeyttä. CGI:ssä pyritään näkemään ja tunnistamaan riskit kuormitukselle ja jaksamisen haasteille.

– On olemassa pieniä kognitiivisia signaaleja, jotka voivat kieliä jaksamisen haasteista. Tällaisia merkkejä voivat olla käytöksen muuttuminen, haasteet työsuorituksessa, innon laimentuminen ja niin edelleen, Sormunen analysoi.

Etätyö tuo omat lisähaasteensa arjen signaalien havaitsemiseen. Ruudun välityksellä kun kaikki ei ilmene, saati jos kamera ei etäpalaverissa ole päällä tai palaverissa on iso joukko ihmisiä ja ruudut muutaman sentin kokoisia. Heikentyneestä työkyvystä kielivä muuttunut olemus, ruokahaluttomuus tai kasvanut ruokahalu, addiktiivinen käytös stressin lieventämiseksi, unen saannin vaikeus ja muut vastaavat inhimilliset merkit eivät ruudun kautta välity.

Sormunen kannustaakin esihenkilöstöä ja ihan kaikkia CGI:läisiä tapaamaan kasvokkain. 

– Kannustamme ihmisiä soittamaan niin sanottuja Feel Call -puheluita, joissa kysellään kuulumisia ”miten menee” -ajatuksella ilman, että olisi oikeaa työasiaa. 

Ja mikäs voi olla sen tärkeämpää asiaa, kuin pitää huolta työkaverista.
 

CGI:n Health and Wellbeing Manager ja työsuojelupäällikkö Laura Sormusen mielestä työhyvinvoinnin ydin piilee ennaltaehkäisyssä. – Arjen hyvä johtaminen on kaiken lähtökohta. Ennaltaehkäisy on kaikkein tärkeintä, jos on pienintäkään riskiä työkyyn heikkenemiselle. Se on myös ennen kaikkea vastuullista, inhimillistä ja tulee organisaatiolle edullisemmaksi. 

Välittämisen kulttuuri – Feel Cared

– Meillä on vahva välittämisen kulttuuri, Sormunen kertoo, kun häneltä kysyy, mille maailmanlaajuisen tietotyöyrityksen työkyky rakentuu. 

CGI:n työntekijälupaus on Feel Cared. Sormunen selittää, että heillä työntekijöitä kutsutaan membereiksi. Memberit voivat olla myös halutessaan mukana CGI:n osakeosto-ohjelmassa, eli kaikki voivat omistaa palan CGI:tä. Jäsenyys myös mahdollistaa välittämistä ruokkivat arvopohjan. 

– Meillä on aidosti yhteinen agenda, Sormunen hymyilee.

CGI on prosessoinut membereidensä huolenpidon. Prosessin ensimmäistä vaihetta voi kuvata ”I’m ok”-vaiheeksi, jossa painottuu vahva työkykyriskien ennaltaehkäisy. Toiseen vaiheeseen kuuluu hienovarainen riskin tunnistaminen ja reagoiva havainnointi ja välittäminen, myös jota prosessit tukevat. Jos syystä tai toisesta joudutaan kolmanteen vaiheeseen, jossa tilanne on ”I’m not ok”, käy esihenkilö aktiivisesti keskustelua memberin kanssa, ja työtä esimerkiksi muokataan niin, että se tukee jaksamista.
 
Olennaista on havainnoida jatkuvasti ja puuttua haasteisiin yhdessä membereiden kanssa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. 

– Teemme paljon asioita varsinkin tiimitasolla ja kannustamme jatkuvasti kaikkia membereitämme myös itse tunnistamaan varhaisia riskejä ja merkkejä omista jaksamisen haasteista, Sormunen kertoo.

Elo näkee ison kuvan ja sparraa

CGI on tehnyt Elon kanssa yhteistyötä useita vuosia. 

– Ennaltaehkäisemme Elon kanssa työkykyriskiä, Sormunen kiteyttää. – Elo vastaa eläketurvastamme, tukee työkykyämme prosessiensa kautta, näkee koko kuvan. Pohdimme paljon asioita yhdessä elolaisten kanssa, hän luettelee.

Koulutuksilla on yhteistyössä erittäin tärkeä rooli. Elo tarjoaa mm. digitaalisia työkaluja ja räätälöityjä koulutuksia HR:n ja esihenkilöiden työkykyjohtamisen osaamisen tueksi.

– Meille on todella tärkeää, että HR:llä ja esihenkilöillä on vahva osaaminen arjen työkykyjohtamisesta. Elo tarjoaa tukea sekä yksilö- että ryhmätasolla.

Elon tarjoama vuoden kestävä, osaamista syventävä HR-ammattilaisille suunnattu Superosaajakoulutus saa Sormuselta kiitosta.

– Tosi laadukas kokonaisuus, erityisesti käytännönläheisyys ja case-työskentelyt ovat olleet erittäin palkitsevia, hän kertoo. 

– Koulutusten ohella haluan tuoda esille myös Elon prosessit, jotka tulevat apuun etenkin, jos ihminen on ”I’m not ok”-vaiheessa ja työtä pitää esimerkiksi Elon prosessien avulla muokata. Arvokasta on jatkuva ihmisläheinen ja ketterä arjen sparrailu Elon asiantuntijoiden kanssa, Sormunen tiivistää.

– Yhdessä Elon kanssa löytämiemme työkykyratkaisujen ja ammatillisen kuntoutuksen avulla olemme säästäneet noin 5,5 miljoonaa euroa, Sormunen laskeskelee

Huikeita onnistumisia

Ennaltaehkäisyn ja arjen signaalien tunnistamisen avulla CGI:ssä on onnistuttu vähentämään mielenterveyshaasteista aiheutuneita poissaoloja lähes 10 prosenttia viimeisen vuoden aikana verrattuna edelliseen vastaavaan jaksoon. Tämä vastaa noin miljoonan euron säästöjä. Huikeita onnistumisia on saatu yhdessä CGI:n talon sisäisten toimijoiden ja tärkeiden yhteistyökumppaneiden kanssa, joita Elon lisäksi ovat esimerkiksi työterveys ja vakuutusyhtiö.

Mielenterveysongelmien väheneminen alentaa myös maksuluokkaa. Yksinkertaistaen; mitä vähemmän työkyvyttömyyseläkkeitä maksetaan, sitä pienempi maksuluokka. Viimeisen seitsemän vuoden yhteistyö on tuottanut tulosta ja maksuluokka on laskenut seitsemästä kahteen.

– Yhdessä Elon kanssa löytämiemme ratkaisujen ja ammatillisen kuntoutuksen avulla olemme säästäneet noin 5,5 miljoonaa euroa, Sormunen laskeskelee.

Hän arvostaa Elon asiantuntijoiden pysyvyyttä ja korostaa pitkäjänteisen yhteistyön roolia työeläkeyhtiön kanssa. 

– Dynamiikka toimii elolaisten kanssa. Meillä on matala kynnys ottaa yhteyttä. Yhteistyömme on ihmisläheistä ilman turhaa hienostelua.

Tunnustuksena työhyvinvointia ja mielenterveyttä tukevasta työstä CGI:lle myönnettiin lokakuussa Mieli ry:n Hyvän mielen työpaikka® -merkki.

Tietotyö haastaa aivot 

Tietotyö kuormittaa aivoja. Tämä tuo vaatimuksia etenkin yksilö- ja ryhmätason tuelle. Oman mausteensa antaa eri ikäisten ihmisten työnjohtaminen. Nuoret ovat erilaisia kuin konkarit. Nuoret haluavat työnantajalta joustavuutta, eikä työ välttämättä määritä heitä samalla tavalla kuin konkareita. Nuoret arvostavat myös työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista ja oma hyvinvointi on heille usein keskeinen arvo. Tämä näkyy myös aiempia sukupolvia avoimemmassa suhtautumisessa mielenterveyteen.

– Toisaalta jokainen meistä riippumatta iästä tai elämäntilanteesta voi kaivata työhön joustoa ja sitä, että työssä nähdään ihmisen elämän kokonaisuus. Meillä jokaisella on erilaisia elämänvaiheita, ja on tärkeää, että elämän eri värit, onnistumiset ja haasteet ja myös tunteet saavat näkyä osana työelämää. Aikuiset saattavat elää esimerkiksi kiireistä arkea, johon tulee sovittaa omasta hyvinvoinnista huolehtimisen lisäksi omista lapsista tai vanhemmista huolehtimista. Henkinen tuki, avoimuus ja tarvittavat työn joustot tukevat ihmisten jaksamista työelämässä. Toimimme alalla, joka mahdollistaa joustavuuden, töitä voi räätälöidä. Mielestäni CGI on joustava yritys. Uskallamme katsoa asioita out of the box, Sormunen pohdiskelee.

Puhuttaessa työnteon tulevaisuuden haasteista ja jaksamisesta, näkee Sormunen suurimmat haasteet työtahdissa, mielen kuormituksessa ja oman aivotyön johtamisessa. Hän käyttää käsitettä kognitiivinen ergonomia. Tämä kun sisältää ne keinot, joiden avulla pidetään huolta mielen ergonomiasta. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ihminen tekee keskittymistä ja luovuutta vaativaa työtä silloin, kun pystyy keskittymään parhaiten vuorokauden aikana. Siihen kuuluu myös moniajon, multitaskauksen vähentäminen, tauottaminen ja yhteisöllisyys. 

Tärkeintä Sormusen mielestä työssä on priorisointi, oman työn hahmottaminen ja tasapainon hakeminen. 

Laura Sormusen vinkit työkyvyn ylläpidolle:

1. Arvosta itseäsi ja hyvinvointiasi.
2. Anna itsellesi tilaa myös rentoutua.
3. Muista liikennevalot. Tunnista onko työkykysi vihreällä, keltaisella tai jopa punaisella. Haitallinen ja pitkittynyt stressi voi tuntua kehon ja mielen ylivireytenä, hermostuneisuutena ja vaikeutena irtautua työstä.
4. Ole kiinnostunut työkavereistasi työpaikallasi. Tuo omalla olemuksellasi hyvinvointia ja välittämisen kulttuuria tiimiisi.
5. Muista, että et ole superihminen.