Suoraan sisältöön

Uusia työkaluja S-ryhmän alueosuuskauppojen työkykyjohtamiseen

/ Artikkeli

Asiakascase_S-ryhma_1_1200x628
S-ryhmä halusi nostaa työkykyjohtamisensa strategisemmalle tasolle Elon tuella. Alueosuuskauppojen keskijohdolle tarjottu uusi koulutuspaketti auttaa viemään työkykyasioita osaksi arkea.

Nykyisen työvoimapulan ja työelämän murroksen aikana hyvästä työvoimasta kiinni pitäminen vaatii yhä enemmän työkykyjohtamiselta. Vastuullinen työnantaja huolehtii henkilöstön työkyvystä ennakoivasti, kartoittaa ajoissa mahdollisia työkyvyttömyysriskejä ja kehittää osaamistaan työkykyasioissa. Työkykyjohtamisen tulisi olla kiinteä osa koko liiketoiminnan johtamista.
 
Johtajan Työkykypakki on Elon uusi konsepti, kokonaisvaltainen työkykyjohtamisen verkkokoulutus, johon sisältyy webinaareja ja itseopiskelua verkossa jaettavien materiaalien avulla. Moduuleista koostuva koulutus käsittelee muun muassa työkykyjohtamisen tärkeyttä niin talouden ja datan hyödyntämisen kuin inhimillisyyden näkökulmista, tarjoaa katsauksen työkykyasioiden nykytilasta ja niihin vaikuttavista muutosvoimista sekä korostaa strategisen tason merkitystä.
 
Koulutuksen pilottiryhmäksi pääsivät S-ryhmän alueosuuskauppojen noin 60 ryhmäpäällikköä eli keskijohdon edustajaa. Heidän roolinsa on tärkeä, sillä keskijohdon vastuulla on viedä työkykyosaamista eteenpäin esihenkilötasolle. Kokonaisuuden suunnittelussa tehtiin tiivistä yhteistyötä S-ryhmän kanssa, jotta se vastaisi juuri kohdeyleisön tarpeisiin ja olisi helposti omaksuttavissa arjen työhön.  

Asiakascase_S-ryhma_2_1200x628
Johtajan Työkykypakki on Elon uusi verkkokoulutuskonsepti, joka käsittelee työkykyjohtamista strategisen tason, nykytilan, talouden, datan hyödyntämisen ja inhimillisyyden näkökulmista. Osuuskauppa Keskimaan ryhmäpäällikkö Mikko Lehtinen osallistui S-ryhmän alueosuuskauppojen pilottikoulutuksen suunnitteluun. 

Tavoitteena viedä työkykyjohtaminen strategiselta tasolta käytäntöön

Ryhmäpäällikkö Mikko Lehtinen Osuuskauppa Keskimaalta oli suunnitteluvaiheessa mukana pohtimassa, miten keskijohto saadaan kiinnostumaan koulutuksesta, ja miten se tarjoaisi tietoa sekä työkykyasioiden parissa pitkään työskennelleille että aloittelijoille.
 
– Minusta asiassa on kaksi keskeistä näkökulmaa. Kaiken lähtökohtana tulisi ensinnäkin olla ihminen. Haluamme, että työntekijät voivat mahdollisimman hyvin ja säilyttävät työkykynsä sekä pääsevät mahdollisimman hyväkuntoisina myös eläkkeelle. Toinen herättelevä asia on taloudellinen kulma – minkälainen hintalappu sillä on, jos näitä asioita ei hoideta hyvin, ja aiheutetaan ennenaikaisia eläköitymisiä, Lehtinen sanoo.
 
Hänen mukaansa osuuskauppojen kannalta tärkein tavoite koulutukselle oli löytää keinoja viedä strategiselle tasolle noussut työkykyjohtaminen käytäntöön. Mitä se edellyttää keskijohdolta ja seuraavassa vaiheessa esihenkilöiltä? Vaikuttavuutta saadaan aikaiseksi ainoastaan silloin kun koko johtamisen ketju sitoutuu työkyvyn edistämiseen.
 
–  Samalla työkykyjohtamisen vaatimukset ovat muuttuneet paljon laajemmiksi, kun työssä kohdataan esimerkiksi enemmän mielenterveyteen ja työelämävalmiuksiin liittyviä haasteita ja vaikeitakin keskusteluita. Ratkaisuja joudutaan hakemaan moninaisemmin kunkin ihmisen yksilöllisten tilanteiden mukaan, Lehtinen huomauttaa. 

Asiakascase_S-ryhma_3_1200x628Mikko Lehtisen mukaan vaikuttavuutta saadaan aikaan silloin, kun koko johtamisen ketju sitoutuu työkyvyn edistämiseen

Päivitys työkykyjohtamisen osaamiseen poikkeusvuosien jälkeen

Myös Pirkanmaan Osuuskaupan työhyvinvointipäällikön Jaana Salon mukaan koulutuksen päätavoitteena oli viedä työkykyjohtamista yhä enemmän strategiselle tasolle. Poikkeukselliset korona- ja kriisivuodet toivat lisäksi mukanaan epävarmuutta, mikä heijastui eri tavoin työntekijöiden elämään ja jaksamiseen ja vaati esihenkilöiltä poikkeustoimia. Nyt kun on palattu normaalimpaan tilaan, nähtiin Pirkanmaalla tarpeelliseksi varmistaa, että työkykyjohtamisen perusta on kunnossa.
 
–  Samalla meillä oli tarve päivittää osaamistamme ja olla ajan tasalla siinä, mitä poikkeusvuosien aikana muuttunut esihenkilötyö tarkoittaa. Ettemme johda vanhoilla malleilla ja olettamuksilla. Halusimme tarkentaa työkykyjohtamisen roolit ja vastuut ja varmistaa, että koko keskijohdon osaaminen on samalla tasolla, Salo kertoo.
 
Pirkanmaalla päätettiin täydentää koulutusta työpajatyöskentelyllä, jossa pohdittiin työkykyasioita kunkin oman työn kannalta. Jokaisen osallistujan tekemät työkykyjohtamisen kehittämissuunnitelmat viedään ketjutasoisesti eteenpäin, ja tänä syksynä työ jatkuu esihenkilöiden koulutuksilla.
 
Myös Keskimaalla päällikkötaso tarttuu toimeen ja täydentää työkykyjohtamisen osaamistaan heille rakennetun verkkokoulutuksen avulla. Oppeja lähdetään viemään arjen tasolle yhteistyössä HR:n kanssa. Jo aikaisemmin Keskimaalla on kehitetty työkykyjohtamista ottamalla käyttöön esimerkiksi keskijohdon ja henkilöstöjohtajan sekä työhyvinvointipäällikön kesken käytävät kahdenväliset keskustelut sekä toimialajohtoryhmien keskustelut henkilöstön työkyvystä.

Koulutuksesta apua esihenkilöiden tukemiseen ja oppia datan hyödyntämiseen

Sekä Salon että Lehtisen mukaan koulutukseen osallistujat ovat kokeneet sen aihepiirin tärkeäksi ja hyödylliseksi, ja asiantuntijapuheenvuorot laadukkaiksi. Arvioidessaan koulutuksen vaikutusta omaan osaamiseensa osallistujat ovat kokeneet erityisesti työhyvinvoinnista kertovan datan ja mittareiden hyödyntämisen vahvistuneen. Monet ovat myös kommentoineet pystyvänsä entistä paremmin varmistamaan esihenkilöille arjen työhön riittävät tiedot ja taidot työkykyasioissa.
 
– Koulutuksen konsepti on mielestäni hyvä ja linkitettävissä helposti arjen tekemiseen. Siitä sai myös hyvän katsauksen työkykyjohtamisen ajankohtaisiin asioihin ja nykytilaan. Parhaiten koulutuksesta saa kaiken irti, kun pohtii sen pohjalta yrityksen omia käytäntöjä ja tapoja johtaa. Se auttaa priorisoimaan ja kohdentamaan oikein panostukset työkykyyn, Salo summaa.

Ota talteen Mikko Lehtisen ja Jaana Salon vinkit työkykyjohtamiseen:

1. Työkykyjohtaminen vaatii selkeästi sovittuja rooleja ja vastuita eri työvaiheissa sekä priorisointia.
2. Työkykyjohtaminen on vahvasti osa liiketoiminnan johtamista eikä irrallinen asia.
3. Johtaminen siirtyy yhä voimakkaammin prosesseista ihmiseen. Automatiikka voi hoitaa prosessit, mutta ihmisten johtaminen säilyy.
4. Luota dataan. Tietoa on saatavilla, mutta sitä pitää osata perata ja hyödyntää työkykyjohtamisen tueksi.
5. Muista, että datan ja työkykytapausten takana on aina ihminen ja inhimillinen elämäntilanne. Työnantajan ja työntekijän tulee olla samalla puolella pöytää etsimässä parasta mahdollista lopputulosta.
 
Elo tarjoaa johdon strategisen työkykyjohtamisen koulutusta myös muille yrityksille keväällä 2024!

Tutustu Elon työkykyjohtamisen palveluihin >

Tutustu myös näihin

<noscript><iframe src="https://www.googletagmanager.com/ns.html?id=GTM-P23HWQ" height="0" width="0" style="display:none;visibility:hidden"></iframe></noscript>