Muistatko vielä – kymmenen vuotta sitten eläkeiät neuvoteltiin uusiksi

Syyskuun lopulla tuli täyteen kymmenen vuotta työmarkkinajärjestöjen edellisestä neuvottelutuloksesta työeläkejärjestelmän uudistamiseksi. Sopimus oli yhdeksän sivun mittainen, 14 sivua liitteineen. Tuossa sopimuksessa tehtiin pitkään kiistelty päätös suomalaisten eläkeiän nostamisesta. Eläkeikää nostettaisiin 63 vuodesta asteittain 65 vuoteen ja sitten edelleen sidottuna elinajan odotteeseen. Päätös oli merkittävä monella tapaa. Poliittisesti ja taloudellisesti sekä eläkejärjestelmän kestävyyden ja työelämän näkökulmasta. 

Työeläkeuudistukselle oli asetettu tiukat tavoitteet. Uudistuksen tuli pienentää julkisen talouden kestävyysvajetta runsaan prosenttiyksikön ja eläkkeellesiirtymisiän odotteen tuli nousta vähintään 62,4 ikävuoteen vuoteen 2025 mennessä. Tänään tiedämme, että keskeiset tavoitteet työurien pidentämisestä ja eläkkeelle siirtymisiän myöhentämisesti ovat täyttyneet. Uudistuksen voidaan sanoa onnistuneen. Kun aikaa on kulunut, on eläkeiän nousemista alettu pitää luonnollisena osana eläkejärjestelmäämme.

Eläkeiän uudistamisen lisäksi uudistamista tehtiin myös eläkekarttumiin ja eläke-etuuksiin. Eläkkeiden karttumaksi tuli 1,5 prosenttia läpi työuran. Näin yksinkertaistettiin eri ikäryhmien karttumat samanlaisiksi. Eläke-etuuksiin tuotiin osittainen vanhuuseläke osa-aikaeläkkeen tilalle sekä esiteltiin uusi eläkemuoto, työuraeläke. Työuraeläkkeen kriteerit ovat tiukat ja se ei ole ollut suosittu eläkemuoto. Tätä selittää myös se, että työuraeläkkeen hakija voi myös täyttää työkyvyttömyyseläkkeen kriteerit. 

Osittaisen vanhuuseläkkeen suosio puolestaan on ollut suurta. Yksilön omaan valintaan pohjautuva mahdollisuus on ensin hämmästyttänyt suomalaisia ja sitten siihen on joukolla tartuttu. Tavoitteena oli työurien pidentäminen, jos työuran loppupäässä on tarvetta saada joustoja. Nyt näyttää siltä, että ovesta on ehkäpä haettu muutamien vuosien taloudellista parannusta arkeen työuran jatkamisen sijaan.

Osakepainoa lisättiin jo kymmenen vuotta sitten

Eläkkeiden rahoitukseen sopimuksessa käytettiin kolme sivua. Aiempien vuosikymmenten sopimuksiin verrattuna tämä oli paljon ja kirjaukset yksityiskohtaisempia. Tämä kertoo paitsi eläkevarallisuuden kasvusta, myös siitä kuinka olennainen vaikutus eläkevarojen tuottavuudella on koko järjestelmälle. Kirjausten yksityiskohtaisuus kertoo myös työmarkkinajärjestöjen halusta tehdä päätöksiä asioista, jotka olivat aiemmin olleet pitkälle työeläkeyhtiöiden ydinosaajien, aktuaarien, maailmaa.

Vuonna 2014 päätettiin mm. nostaa osakesaketuottosidonnaisen lisävakuutusvastuun osuus 20 prosenttiin. Nostoa aiempaan oli 10 prosenttiyksikköä. Tuolloin arviointimenetelmät muutosten vaikutuksista eivät olleet nykyisellä tasolla ja esimerkiksi tälle osakepainon lisäykselle ei vaikutusten arviointia ollut helppoa tehdä. 

Eläkejärjestelmän uudistusta tehdään taas

Kuten tiedämme, eläkeneuvottelut ovat käynnissä jälleen ja valmista tulisi olla tammikuun loppuun 2025. Tämä uudistus tulee olemaan erilainen kuin edellinen. Rahoitukseen ja sijoittamiseen liittyvät asiat ovat korostuneet ja tulemme näkemään entistä yksityiskohtaisempia kirjauksia. 

Kuten aiemminkin, niin nytkin uudistus tarvitsee aikaa, asiantuntemusta, tutkimusta ja tietoa, luottamusta, osapuolten sitoutumista, painetta neuvotteluihin sekä hyväksyntää laajasti. Näillä eväillä eläkejärjestelmää on kehitetty ja muutettu pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti. Painotukset ja eläkejärjestelmän kuumat perunat vaihtelevat ajassa. Mutta aina on neuvoteltu ja sopimukseen päästy. Tästä on syytä olla iloinen, eläkejärjestelmä elää ajassa.