Mitkä elämäntilanteet syövät eläkettä? ”Tästä on paljon vääriä luuloja”
/ Artikkeli / Eläkkeet ja kuntoutus
Työeläkettä kertyy 1,5 prosenttia vuosiansioista ja YEL-työtulosta. Palkansaajilla työeläkkeen kertyminen alkaa nykyisin 17-vuotiaasta alkaen, yrittäjillä 18 vuoden iässä. Tämä on yksinkertaistus eläkkeen kertymisestä, sillä erilaiset elämänvaiheet vaikuttavat eläkkeen kertymiseen eli myös sen lopulliseen määrään.
Elon asiakkaiden keskuudessa olennaisimmat väärinymmärrykset eläkkeen kertymisestä liittyvät siihen, miten opiskelu, perhevapaajaksot ja työttömyysaika vaikuttavat eläkkeeseen. Elon eläkeneuvontapäällikkö Satu Sandell kannustaa ottamaan asioista selvää. Eläkkeen kertymiseen liittyvät seikat ovat monelle suomalaiselle merkittäviä taloudellisia kysymyksiä.
– Eläkkeen kertyminen tapahtuu vuosikymmenien kuluessa. Se on kuitenkin asia, joka konkretisoituu jokaiselle meistä työuran päätyttyä. Joskus työura voi päättyä myös ennakoimattomasti työkyvyn heiketessä merkittävästi. Elämää ei eletä eläkeaikoja varten, mutta on järkevää olla perillä oman eläkkeen kertymisestä ja siihen vaikuttavista seikoista, sanoo Sandell.
Alimitoitettu työtulo on iso eläkesyöppö
Yrittäjien eläketurva on sisällöltään samanlainen kuin palkansaajan. Huomionarvoista on kuitenkin se, että yrittäjän on vastattava eläketurvastaan, eli huolehdittava itse työeläkevakuutuksesta ja työeläkemaksuista. Yrittäjän eläkevakuutus perustuu työtuloon, jonka taso vaikuttaa tulevan eläkkeen määrään. Yrittäjien suuntaan Sandellilla on selkeä viesti:
– Alimitoitettu työtulo on iso eläkesyöppö ja monille yrittäjille tämä konkretisoituu vasta eläkeiässä. Sillä että työtulo on oikealla tasolla, on vaikutus sekä eläkekertymään että ansiosidonnaisiin etuuksiin kuten vanhempainvapaaetuuksiin ja sairauspäivärahaan. Yrittäjillä on monta syytä huolehtia oma työtulo oikealle tasolle. Siksi myös laki velvoittaa eläkeyhtiöitä tarkistamaan työtuloja säännöllisesti.
Perhevapaiden vaikutus työuraan ja eläkkeeseen tunnistetaan heikosti
Alle 3-vuotiaan lapsen kotihoidosta kertyy eläkettä ja vanhempainpäivärahojen osalta tämä tapahtuu vieläpä anteliaasti. Sandell kannustaa kuitenkin tiedostamaan, miten pitkät kotonaoloajat ja sitä seuraavat valinnat vaikuttavat korostetusti naisten eläkkeisiin.
Mikäli 3 500 euron ansioilla viettää kaksi vuonna vanhempainvapaaetuuksien jälkeen kotona, on vaikutus tulevaan eläkkeeseen noin 100 euroa kuukausitasolla.
– Euromääräinen vaikutus on varsin suuri. Olennaista on myös ottaa huomioon, miten vuosien yhtäjaksoinen poissaolosta työelämässä vaikuttaa naisten palkkaan ja urakehitykseen pitkässä juoksussa. Useimmiten perheessä valitaan myös niin, että se on nainen, joka tekee osa-aikatyötä lasten ollessa pieniä. Tämä yhtälö syö naisen eläkettä ja tämä asia kannattaa tiedostaa, toteaa Sandell.
Eläkejärjestelmä kannustaa valmistumaan
Opiskelijoille tulee usein yllätyksenä, että eläkejärjestelmä tarjoaa tutkinnon loppuun saattamisesta taloudellista hyötyä. Opiskeluajalta kertyy siis eläkettä, mutta tämä koskee vain tutkintoon johtanutta opiskelua. Olennaista on myös se, miten nopeasti kiinnittyy työelämään ja pääsee hyödyntämään koulutustaan.
3 vuoden suoritettu ammatillinen perustutkinto kerryttää tulevaa eläkettä noin 39 eurolla kuukausitasolla. Valmiiksi saatu ylempi korkeakoulututkinto taas tuo noin 64 euron lisän eläkkeen tasoon.
– Jos mietitään eläkkeen kannalta maksimihyötyä, on sellaisella opiskelijalla parhaiten pullat uunissa, joka tekee töitä opiskelun rinnalla, valmistuu kohtuullisessa ajassa ja siirtyy suoraan työelämään. Eläkkeen määrän kannalta isoin kysymys on se, että koulutus tarjoaa sekä korkeampaa palkkaa että hyviä työllisyysnäkymiä tulevaan. Oman eläkkeen kannalta järkevintä on kouluttautua ja varmistaa itselleen mahdollisimman tasainen työura, sanoo Sandell.
Pidemmillä työttömyysjaksoilla on vaikutus eläkkeen määrään
Elon asiakaspalveluun tulee jonkin verran yhteydenottoja, joista paistaa pelko, että työsuhteen päättyminen vähän ennen eläkkeelle jäämistä tiputtaisi eläkettä rajusti. Miten paljon työttömäksi jääminen vaikuttaa tulevaan eläkkeeseen?
– Vuoden tai parin työttömyysjakso ennen eläkkeelle siirtymistä vaikuttaa verraten vähän lopulliseen eläkkeeseen. Tämä pätee varsinkin tilanteessa, jossa henkilö saa ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa. Suomalaisen keskiansioilla laskettuna vuoden työttömyys rokottaisi eläkettä noin parikymppiä kuukaudessa, toteaa Sandell.
Pidemmillä työttömyysjaksoilla sen sijaan on vaikutus eläkkeen määrään. Ansiosidonnaiselta päivärahalta kertyy eläkettä, joskin summa on pienempi kuin työskentelyajalta. Sen sijaan peruspäivärahasta tai työmarkkinatuesta ei eläkettä kerry.
Työnteko kannattaa aina – myös tulevan eläkkeen näkökulmasta
Sesonkikysymys joka syksy on se, kannattaako jäädä eläkkeelle vuoden lopussa vai seuraavan vuoden alussa. Vastaus kysymykseen on hyvin yksiselitteinen.
– Mitä pidempään työelämässä jatkaa, sitä suuremmaksi eläke muodostuu. Jos työskentelee eläkeiän täyttämisen jälkeen, saa eläkkeeseen pysyvän korotuksen. Eikä työskentelyn tarvitse loppua kokonaan edes eläkkeelle jäämiseen, toteaa Sandell.