Strateginen työkykyjohtaminen lääkkeeksi osaamisvajeeseen ja oppimisvaikeuksiin
/ Blogi / Työkykyjohtaminen
Osaamisvaje ja oppimisvaikeudet ovat merkittävä riski työkyvylle ja nopean teknologisen kehityksen vuoksi riski on vahvassa kasvussa. Oppimiskyky ja -motivaatio ovat tärkeimpiä työelämätaitoja muutoksessa. Osaamisvajeet kasvattavat työttömyysriskiä ja työttömyys lisää edelleen työkyvyttömyysriskiä. Lääkkeeksi tähän noidankehään ehdotan strategista ja ennakoivaa työkykyjohtamista.
Digitalisaatio muuttaa nykypäivän työympäristöä, työtehtäviä ja työskentelytapoja nopeasti ja jatkuvasti. Sopeutuminen muutoksen vauhtiin ja laaja-alaisuuteen ei ole kaikille helppoa. Nopea kehitys asettaa suuria vaatimuksia yksilön oppimiskyvylle, ja oppimisvaikeudet puolestaan vaikuttavat työntekijän työkykyyn monella tavalla. Jos työntekijä kamppailee työssään osaamisen ja oppimisen ongelmien vuoksi, itsetunto ja motivaatio voivat laskea. Jatkuva epävarmuus omasta suoriutumisesta ja vaikeudet oppimisessa aiheuttavat pitkäkestoista psyykkistä kuormittumista.
Ylikuormittuminen taas tuo mukanaan vaikeuksia tiedonkäsittelyyn ja heikentää edelleen oppimiskykyä. Myös virhealttius voi tällöin kasvaa, mikä heikentää edelleen minäpystyvyyttä ja voi aiheuttaa esimerkiksi lisäkustannuksia tai jopa työturvallisuuden vaarantumista.
Olennainen kysymys onkin, miten kaikki pidetään mukana työelämässä osaavina ja miten niin nuoria kuin konkareita tuetaan yksilöllisesti oppimisen haasteissa tai tilapäisesti työkyvyn alentuessa. Kysymys on tärkeä niin inhimillisesti vastuullisen työelämän näkökulmasta kuin kestävän kasvun ja uudistumisen näkökulmasta. Suomalaisessa työelämässä työvoimapula on megaluokan haaste, jonka taklaamiseen tarvitaan monia toimia ja yksi tärkeimmistä on johtaa oppimista osana työkykyä nykyistä paremmin. Meidän tulee tunnistaa oppimisen haasteet, jotta kukaan ei putoa kehityksestä ja jotta kyetään vahvistamaan työntekijöiden työkykyä myös osaamisen näkökulmasta. Tähän pääsemme kiinni työkykyjohtamisen työkalupakilla.
Työkalupakin ytimessä ovat työkykyjohtamisen prosessit, roolit, osaaminen, tiedon hyödyntäminen ja johtaminen. Työkykyjohtamiseen tulee ottaa strateginen ja ennakoiva ote ja kytkeä se kiinteästi liiketoimintaan. Tiivis yhteistyö työpaikan ja työterveyshuollon kesken on välttämätöntä. Hyvä arki on perustana lähijohtamisessa ja onnistumisia tarvitaan niin varhaisessa tuessa, tehostetussa tuessa kuin työhön paluun tuessa. Lähtökohdaksi asetetaan, että niin junioreita kuin senioreita tuetaan erilaisissa työuran vaiheiden haasteissa ja jumeissa.
Psykologisen turvallisuuden taso ja vuorovaikutuksen laatu vaikuttavat voimakkaasti ihmisen kykyyn oppia ja uudistua. Yksilön ja yhteisön oppiminen ovat vahvasti toisiinsa kietoutuneita, ja myös työelämässä opimme vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Kehittävä työote kasvaa ja vahvistuu psykologisesti turvallisessa toimintaympäristössä, joka haastaa ja mahdollistaa yksilön kasvun ja kehittymisen. Siksi yrityskulttuuri on kestävän kasvun kuningas.
Digitalisaatio muuttaa nykypäivän työympäristöä, työtehtäviä ja työskentelytapoja nopeasti ja jatkuvasti. Sopeutuminen muutoksen vauhtiin ja laaja-alaisuuteen ei ole kaikille helppoa. Nopea kehitys asettaa suuria vaatimuksia yksilön oppimiskyvylle, ja oppimisvaikeudet puolestaan vaikuttavat työntekijän työkykyyn monella tavalla. Jos työntekijä kamppailee työssään osaamisen ja oppimisen ongelmien vuoksi, itsetunto ja motivaatio voivat laskea. Jatkuva epävarmuus omasta suoriutumisesta ja vaikeudet oppimisessa aiheuttavat pitkäkestoista psyykkistä kuormittumista.
Ylikuormittuminen taas tuo mukanaan vaikeuksia tiedonkäsittelyyn ja heikentää edelleen oppimiskykyä. Myös virhealttius voi tällöin kasvaa, mikä heikentää edelleen minäpystyvyyttä ja voi aiheuttaa esimerkiksi lisäkustannuksia tai jopa työturvallisuuden vaarantumista.
Olennainen kysymys onkin, miten kaikki pidetään mukana työelämässä osaavina ja miten niin nuoria kuin konkareita tuetaan yksilöllisesti oppimisen haasteissa tai tilapäisesti työkyvyn alentuessa. Kysymys on tärkeä niin inhimillisesti vastuullisen työelämän näkökulmasta kuin kestävän kasvun ja uudistumisen näkökulmasta. Suomalaisessa työelämässä työvoimapula on megaluokan haaste, jonka taklaamiseen tarvitaan monia toimia ja yksi tärkeimmistä on johtaa oppimista osana työkykyä nykyistä paremmin. Meidän tulee tunnistaa oppimisen haasteet, jotta kukaan ei putoa kehityksestä ja jotta kyetään vahvistamaan työntekijöiden työkykyä myös osaamisen näkökulmasta. Tähän pääsemme kiinni työkykyjohtamisen työkalupakilla.
Työkalupakin ytimessä ovat työkykyjohtamisen prosessit, roolit, osaaminen, tiedon hyödyntäminen ja johtaminen. Työkykyjohtamiseen tulee ottaa strateginen ja ennakoiva ote ja kytkeä se kiinteästi liiketoimintaan. Tiivis yhteistyö työpaikan ja työterveyshuollon kesken on välttämätöntä. Hyvä arki on perustana lähijohtamisessa ja onnistumisia tarvitaan niin varhaisessa tuessa, tehostetussa tuessa kuin työhön paluun tuessa. Lähtökohdaksi asetetaan, että niin junioreita kuin senioreita tuetaan erilaisissa työuran vaiheiden haasteissa ja jumeissa.
Psykologisen turvallisuuden taso ja vuorovaikutuksen laatu vaikuttavat voimakkaasti ihmisen kykyyn oppia ja uudistua. Yksilön ja yhteisön oppiminen ovat vahvasti toisiinsa kietoutuneita, ja myös työelämässä opimme vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Kehittävä työote kasvaa ja vahvistuu psykologisesti turvallisessa toimintaympäristössä, joka haastaa ja mahdollistaa yksilön kasvun ja kehittymisen. Siksi yrityskulttuuri on kestävän kasvun kuningas.
