Suomalaisten työkyky laskee, Elossa suunta on ylöspäin – näin siinä onnistutaan

Suomalaisten työkyky laski korona-aikana ja on jäänyt valitettavan heikolle tasolle. Työterveyslaitoksen mukaan joka neljännellä suomalaisella on kohonnut riski työuupumukseen tai todennäköinen työuupumus.

Suomalaisten kokemus omasta työkyvystään on painunut alle 8:n (asteikolla 0-10) ja suunta on alaspäin. 

Elossa suunta on päinvastainen. Elolaiset arvioivat oman työkykynsä parantuneen ja antavat työkykynsä arvosanaksi 8,4. Elon ihmiset ja kulttuuri -johtaja Elina Heliö, miten tässä on onnistuttu?

– Olemme lähteneet systemaattisesti kehittämään elolaista johtamista ja esihenkilötyötä ja systemaattinen työ tuottaa tulosta. Ehkä tärkeintä onnistumisessa on ollut se, että koko johtoryhmä on ollut mukana ja on sitoutunut tavoitteeseen. Näin saadaan laaja vaikuttavuus läpi organisaation, sanoo Heliö. 

Elossa mitataan henkilöstön hyvinvointia räätälöidyllä pulssi-mittauksella. Mittauksesta selviää, että elolaiset antavat asiantuntijanormia korkeammat arviot mm. palautteen saamisesta, tasapuolisesta ja reilusta kohtelusta sekä muutoksen toteuttamiskyvystä. Myös lähiesihenkilön kyky antaa tunnustusta on elolaisten arvioiden mukaan hyvällä tasolla. 

– Arviot kertovat siitä, että olemme onnistuneet lisäämään ihmissuuntautunutta esihenkilötyötä. Työyhteisöissä käydään aitoa vuorovaikutusta, missä erilaiset mielipiteet ovat sallittuja ja ihmiset tulevat kuulluiksi ja kohdatuiksi. Kaikki tämä perustuu luottamukseen, mitä on rakennettu avoimella ja aktiivisella vuorovaikutuksella Elon arvojen mukaisesti, kertoo Heliö.

Hän iloitsee erityisesti siitä, että johtamisen laatua mittaava indeksi on noussut vuodessa huimat 5 pistettä ylöspäin 75,4:ään. Johtamisen saralla Elossa on panostettu prosessien ja käytännön tekemisen parantamiseen. Yhtiössä on lanseerattu johtamisen periaatteet, jotka on saatettu osaksi jokaisen esihenkilön arkista tekemistä. Tässä on onnistuttu, koska tekemiseen on laitettu sekä aikaa että paukkuja. Esihenkilövalmennukset, sparrausparit, 360-arviot ja itsereflektio ovat kaikki osa esihenkilöiden ja johtajien työn kehittämistä Elossa.

– Meillä johtamiseen suhtaudutaan ammattimaisesti. Me uskomme, että jokainen haluaa työssään oppia. Ylipäätään meillä on hyvin kehitys- ja oppimismyönteinen työkulttuuri, toteaa Heliö.

Työhyvinvointia johdetaan Elonkaarimallin mukaan henkilöstöä kuunnellen

Tärkeä merkitys kokemuksessa omasta työkyvystä on myös itse kehittämällämme Elonkaari –mallilla. Johdamme työkykyä systemaattisesti eri elämänvaiheet ja -tilanteet huomioiden. Meillä on käytössä työkaluja niin varhaiseen tukeen kuin konkareiden tai ruuhkavuosia elävien arjen sujuvuutta tukemaan.

– Post-korona ajassa olemme hioneet käytänteitämme lähi- ja etätyön suhteen ja saavuttaneet siinä lopputuloksen, josta voin olla ylpeä, sanoo Heliö ja jatkaa:

– Emme ole lähteneet lähityön päivien määrästä vaan siitä, miten työtä tehdään. Olemme käyneet tiimeissä keskustelua liiketoiminnan tarpeista lähtien ja pohtineet, mitkä käytännöt tukevat parhaiten mm. työn sujuvuutta ja tuloksellisuutta, oppimista, uudistumista sekä työn ja muun elämän tasapainoa. Näistä lähtökohdista kukin työyhteisö määrittelee miten ja missä työtä tehdään. Läsnäoloprosentti meillä on keskimäärin noin 50 vaikka näin suurta lähipäivien osuutta emme edellytä.

Tervettä ylpeyttä työstä

Vahvin Elon henkilöstökokemuksen osa-alue on tunne työn merkityksellisyydestä. Se on asia, joka yhdistää henkilöä ja on yhteinen liima arjessa. Elon yhteiskunnallinen tehtävä eläketurvan hoitajana ja asiakkaiden oppaana ja sparraajana on talossa sydämenasia. 

– Kannattaa keskustella siitä, mikä henkilöstöä pohjimmiltaan työssä motivoi ja miksi kukin työtään tekee. Työn merkityksellisyyden löytäminen ja auki puhuminen on monesti liekki, joka synnyttää yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ja tervettä ylpeyttä työstä, Heliö toteaa.

– En ole tavannut yhtäkään elolaista, joka ei kokisi ylpeyttä siitä, mitä Elossa teemme.  Olen vilpittömän iloinen siitä työstä ja sitoutumisesta, jota näen joka päivä ja uskon, että siinä on myös merkittävä energian ja työhyvinvoinnin lähde, Heliö summaa.