Suoraan sisältöön

Asiantuntijasta esimieheksi: näin selviät muutoksesta kunnialla

/ Työkykyjohtaminen

Uudella esimiehellä on aina haasteensa. Erityisesti ne korostuvat silloin, kun yksi asiantuntijatiimin jäsenistä nousee yrityksen kasvaessa muiden esimieheksi

Tiimin tasapaino saattaa järkkyä, ja asiantuntijarooliin jääneitä huolettaa, muuttuuko tasavertainen työkaveri nyt autoritääriseksi määräilijäksi. Pahimmassa tapauksessa vertailu ja kateus nostavat päätään: miksi hän, miksi en minä? 

Tuoreen esimiehen työminä perustuu vahvasti asiantuntijaosaamiselle, jonka hyödyntämiseen ei ole enää aikaa – ellei sitten johtajan tehtävien kustannuksella. Hän joutuu myös pohtimaan, miksi alaiset eivät heti suhtaudu kunnioituksella esimieheen, joka osaa heidän tehtävänsä vähintään yhtä hyvin kuin he itse. 

Huippuosaajasta ei tule tiimin rakastamaa luottoesimiestä yhdessä päivässä, mutta haasteiden selättämiseen on onneksi monta toimivaa keinoa. Kokosimme tähän kolme tärkeintä. 

1. Oma asenne 

“Johtajuus vaatii esimieheltä tiettyä nöyryyttä, oivallusta siitä, että on muutakin viisautta, kuin minun ajatukseni asiasta,” Marjo-Riitta ja Vesa Ristikangas muistuttavat kirjassaan Valmentava johtajuus. 

Asiantuntijataustaisen esimiehen voi aluksi olla vaikeaa antaa tilaa muiden osaamiselle. Hän saattaa miettiä, ansaitseeko hän edes paikkaansa esimiehenä, jos alaiset hallitsevan jotakin häntä paremmin. Luopumisen tuskasta huolimatta hänen on hyväksyttävä, ettei esimiehen rooli ole tehdä alaistensa työtä vaan tarjota sille parhaat mahdolliset edellytykset. 

“Esimiehen tehtävä on kasvattaa muita onnistumaan, ja nauttimaan, kun muut onnistuvat. Hän ei pyri itse olemaan tähti,” Marjo-Riitta Ristikangas selittää. 

2. Aikaa johtamiselle 

Tiimin tukeminen vaatii aikaa ja omistautumista, joten tuore esimies tarvitsee koko yrityksen apua. Entiset asiantuntijatehtävät on jaettava muiden tiimin jäsenten kesken tai niitä on ainakin vähennettävä. Raportointi ja muut hallinnolliset velvollisuudet eivät nekään saa syödä leijonanosaa esimiehen ajasta. Jokaiseen työpäivään tulisi mahtua tunteja alaisten kuuntelemiselle: kahdenkeskisille keskusteluille, kysymyksille, palautteelle ja ideoinnille. 

Kuunteleva ja keskusteleva esimies ymmärtää tiiminsä jäsenten yksilölliset vahvuudet, potentiaalin ja kehitystarpeet, motivaation lähteet ja turhautumisen kohteet. Hän luo tavoitteita taitojen, kiinnostuksen ja tilanteiden mukaan. Kontrolloimisen sijaan hän uskaltaa luottaa tiimiinsä. 

“Auktoriteetti syntyy alaisia kunnioittavan kohtelun ansiosta, ei tittelin kautta,” Ristikankaat kiteyttävät. 

3. Ota apu vastaan 

Vaikka suurin työ uuden roolin hyväksi on tehtävä oman pään sisällä, ulkoista apua on tarjolla niin erilaisissa koulutuksissa kuin vertaistukena. Arjen henkilöstöjohtamisen taitoja voi opiskella Elon asiakkaille tarkoitetuissa maksuttomissa esimiesvalmennuksissa ja teemaluennoilla. Tulevan kevään kursseille voit ilmoittautua tästä. 

Muiden esimiesten onnistumisista ja virheistä oppii, kun niistä osaa kysyä. Ristikankaat kertovat kirjassaan esimerkin pörssiyhtiöstä, jossa esimiehet alkoivat käydä säännöllisesti läpi tekemiään virheitä: “Noloja tilanteita tuli esille, ja lopulta kulttuuriin syntyi tapa, jossa palkittiin vuoden paras moka. Virheiden välttämisen sijaan huomio suunnattiin itse virheisiin, niiden taustojen ymmärtämiseen ja niistä oppimiseen.” 

Koko uran kestävä matka 

Edellä mainitussa pörssiyhtiössä oivallettiin, että omien heikkouksien myöntäminen on yksi esimiehen tärkeimpiä taitoja. Hyvä esimies oppii jokaisesta virheestään, kestää epätäydellisyytensä ja kasvaa yhdessä tiiminsä kanssa. Matka asiantuntijasta esimieheksi on pitkä mutta palkitseva ja se jatkuu koko uran ajan. 

<noscript><iframe src="https://www.googletagmanager.com/ns.html?id=GTM-P23HWQ" height="0" width="0" style="display:none;visibility:hidden"></iframe></noscript>