Elon kysely: Koronan tuomista haasteista huolimatta johtamisessa on onnistuttu ja etätyö on vakiintumassa
/ Työkykyjohtaminen
Kysyimme kesällä johdolta, HR-ammattilaisilta ja esimiehiltä sekä muilta henkilöstöasioiden kanssa töitä tekeviltä, miten koronavirus on vaikuttanut työyhteisöihin ja johtamiseen. Yhteensä vastaajia kertyi hieman yli 150.
Vastaajajoukossa oli edustettuna 20 eri alaa sekä eri kokoisia yrityksiä. Lähes puolet (44 %) vastaajista edusti keskisuuria yrityksiä, noin neljäsosa (24 %) suuryrityksiä, 22 prosenttia pienyrityksiä ja mikroyrityksiä puolestaan 10 prosenttia.
Vaikka 43 % vastaajista kertoi, että etäjohtaminen ei ollut tuttua organisaatiossa, se ei estänyt poikkeustilanteessa onnistumista. Lähes kolme neljäsosaa (74 %) vastaajista kertoi, että oman organisaation johto tai esimiehet ovat onnistuneet johtamistehtävissään poikkeustilanteessa.
Lähiesimiehet osasivat ottaa huomioon korostuneen sisäisen viestinnän tarpeen kiivaimpana korona-aikana. Yli puolet (57 %) vastaajista oli sitä mieltä, että lähiesimiehet ovat pitäneet normaalia aktiivisemmin yhteyttä tiiminsä kanssa.
Muutos on tullut jäädäkseen viimeistään nyt
60 prosenttia vastaajista uskoo, että oman organisaation toimintaan tulee pysyviä muutoksia koronaviruksen vuoksi. Avoimista vastauksista kävi ilmi, että merkittävimmät muutokset koskevat etätyön vakiintumista ja yleistymistä myös yrityksissä, joissa se ei aiemmin ollut juuri tapana.
Kesän vaihtuessa syksyksi palaamme epävarmaan arkeen, jossa hygieniasta huolehtiminen on tehostunut, etätyö on selvästi lisääntynyt ja digitaalisia työkaluja hyödynnetään aikaisempaa paremmin ja ennakkoluulottomammin.
Työkykyjohtamisessa tulee kuitenkin huomioida pitkittyneen epävarmuuden ja uusien vaatimusten mukanaan tuomat haasteet. Etätyön vakiintumisen myötä työkykyjohtamisen haasteina on pysyä kartalla työntekijöiden tilanteesta ja jaksamisesta sekä työn sujuvuudesta.
Työkykyjohtaminen etätyössä edellyttää säännöllistä ja avointa vuoropuhelua työntekijöiden kanssa – aikaisemmin rakennetun luottamuksen tärkeys korostuu uudessa normaalissa!
Tutustu yhteenvetoon tuloksista >
Vastaajajoukossa oli edustettuna 20 eri alaa sekä eri kokoisia yrityksiä. Lähes puolet (44 %) vastaajista edusti keskisuuria yrityksiä, noin neljäsosa (24 %) suuryrityksiä, 22 prosenttia pienyrityksiä ja mikroyrityksiä puolestaan 10 prosenttia.
Vaikka 43 % vastaajista kertoi, että etäjohtaminen ei ollut tuttua organisaatiossa, se ei estänyt poikkeustilanteessa onnistumista. Lähes kolme neljäsosaa (74 %) vastaajista kertoi, että oman organisaation johto tai esimiehet ovat onnistuneet johtamistehtävissään poikkeustilanteessa.
Lähiesimiehet osasivat ottaa huomioon korostuneen sisäisen viestinnän tarpeen kiivaimpana korona-aikana. Yli puolet (57 %) vastaajista oli sitä mieltä, että lähiesimiehet ovat pitäneet normaalia aktiivisemmin yhteyttä tiiminsä kanssa.
Muutos on tullut jäädäkseen viimeistään nyt
60 prosenttia vastaajista uskoo, että oman organisaation toimintaan tulee pysyviä muutoksia koronaviruksen vuoksi. Avoimista vastauksista kävi ilmi, että merkittävimmät muutokset koskevat etätyön vakiintumista ja yleistymistä myös yrityksissä, joissa se ei aiemmin ollut juuri tapana.
Kesän vaihtuessa syksyksi palaamme epävarmaan arkeen, jossa hygieniasta huolehtiminen on tehostunut, etätyö on selvästi lisääntynyt ja digitaalisia työkaluja hyödynnetään aikaisempaa paremmin ja ennakkoluulottomammin.
Työkykyjohtamisessa tulee kuitenkin huomioida pitkittyneen epävarmuuden ja uusien vaatimusten mukanaan tuomat haasteet. Etätyön vakiintumisen myötä työkykyjohtamisen haasteina on pysyä kartalla työntekijöiden tilanteesta ja jaksamisesta sekä työn sujuvuudesta.
Työkykyjohtaminen etätyössä edellyttää säännöllistä ja avointa vuoropuhelua työntekijöiden kanssa – aikaisemmin rakennetun luottamuksen tärkeys korostuu uudessa normaalissa!
Tutustu yhteenvetoon tuloksista >