Pitkät koulutusperinteet, yhteistyö ja avoin, rehellinen keskustelu kehittää kuljetusyrityksen esimiestyötä
/ Työkykyjohtaminen / Case-esimerkki

Esimies tarvitsee onnistuakseen niin osaamista kuin työvälineitä. Kun Ilmari Lehtonen Oy:llä tunnistettiin työkykyhaasteet ja sairauspoissaolot, päätettiin lähteä kouluttamaan esimiehiä. Heitä Lehtosella on yhteensä 15.
– Meillä on lähtökohtaisesti pitkät perinteet kouluttamisessa. Meillä on omat koulutuskeskukset ja olemme itse kouluttaneet kuljettajan ammattipätevyyttä jo kauan, kertoo kuljetusesimiesten esimies ja kuljetuspäällikkö Jari Pellikka.
Ilmari Lehtonen Oy on yksi kuudesta suomalaisesta liikennöitsijäyhtiöstä, jotka omistavat maanteiltä monille tutun Kaukokiidon.
– Ketjutasolla esimiesten on mahdollista saada koulutusta Kaukokiito Akatemiasta. Nyt pidetty Lehtosen koulutus vahvistaa yksilötasolla esimiehiä. Henkilöstöjohtaminen, ongelmiin puuttuminen ja ihmisten kohtaaminen ovat kaikkia olennaisia taitoja. Autoja ja tavaroita on helppo ohjata, mutta ihmiset ja heidän pitämisensä työkykyisinä ovat eri asia.
Yhteisissä koulutuksissa esimiehet saivat toisiltaan vertaistukea
Koulutusten suunnittelussa lähtökohdaksi otetaan organisaation kipupaikat ja niihin puuttuminen tehokkaasti. Työ aloitettiin marraskuussa 2019. Pellikan mukaan esimieskoulutuksissa on keskitytty heikkojen signaalien havaitsemiseen sekä puheeksi ottamiseen.
– Esimiesten tulee tunnistaa, jos työntekijän työkyky laskee tai käytös muuttuu jotenkin. On tärkeää muistaa kysyä, mitä kuuluu. Meille on tärkeää, että jokaisella esimiehellä olisi hyvät valmiudet käydä tärkeitä kahdenkeskisiä keskusteluita työntekijöidensä kanssa, kertoo Pellikka.
Osalle se tuottaa haasteita, toisille puolestaan ei.
– Koulutuksissa on ollut se hieno juttu, että esimiehet ovat saaneet niissä vertaistukea toisiltaan. Kun yksi on puhunut ongelmasta, siihen onkin saattanut löytyä ratkaisu joltain toiselta. Oivallusten syntyessä ongelmat katoavat savuna ilmaan.
Viime vuonna aloitettuun työhön Pellikka on jo nyt tyytyväinen.
– Tämä projekti on ollut todella hyvä. Erityisesti yhteistyö Elon ja työterveyshuollon kanssa on toiminut hyvin. Olemme istuneet samassa pöydässä suunnittelemassa koulutuksia ja puhuneet asioista niiden oikeilla nimillä niin kuin ne ovat – myös yrityksen omistajat ovat osallistuneet siihen.
Elon työkykyjohtamisen kehittämispäällikkö Heidi Tuohimaa-Niemelä aavisti jo ensimmäisestä palaverista, että nyt ollaan suunnittelemassa suurta kokonaisuutta.
– Keskustelu oli kerrassaan herkullista ja haastoimme paljon toistemme ajatuksia. Loppujen lopuksi olimme kaikki ihan samaa mieltä suunnasta. Totesimme, että työtä on tehtäväksi asti, mutta pienin askelin pääsemme kyllä eteenpäin. Olen kiitollinen Jarin hyvästä yhteistyöstä ja siitä, että sain sisällön suhteen melko vapaat kädet, eläkeyhtiön fokuksen toki huomioiden, kertoo Tuohimaa-Niemelä.
Vahva luottamus auttaa varhaisen tuen onnistumisessa
Ilmari Lehtonen Oy:llä on kuljettajia ja muita työntekijöitä 11 eri paikkakunnalla. Eteläisimmät ovat Turussa ja pohjoisimmat Ivalossa. Osa tekee työnsä päivisin, osa puolestaan on yöt tien päällä. Kun porukka on hajallaan, se tuo omat kuvionsa johtamiseen. Osa näkee esimiestään ehkä muutaman kerran vuodessa.
– Välillä esimiehen täytyy tunnistaa varhaisen tuen tarve pelkän puhelinkeskustelun perusteella. Jotta kuljettaja on helpompi sanoa, jos jotain on mielen päällä, luottamuksen täytyy olla vahva, painottaa Pellikka.
Vaikka koulutukset oli suunnattu nimenomaan esimiehelle, Pellikka kertoo, että ne ovat kaiken kaikkiaan lähentäneet koko talon väkeä. Koronavirusaikana siitä on ollut erityisen paljon hyötyä esimerkiksi Teams-palavereiden onnistumisessa.
Palaute viitoittaa jatkamaan samalla tiellä eteenpäin
Pellikka palaa haastattelussa useamman kerran puhumaan Lehtosen, Elon ja työterveyshuollon yhteistyön onnistumisesta.
– Se on sujunut tosi hyvin. Koulutuspäivät ovat olleet oikein hyviä, ja niissä Elolla on oma osionsa ja työterveyshuollolla omansa. Lisäksi esimiehillä on ollut mahdollisuus kahdenkeskisiin sparrauksiin psykologin kanssa. Siitä esimiehet ovatkin antaneet paljon hyvää palautetta.
Hyvää palautetta on saatu myös työntekijöiltä. Kuljettavat on kertoneet, että tiedonkulku ja esimiestyö on parantunut. Luvuissakin edistys näkyy: sairauspoissaolot ovat vähentyneet.
– Ensimmäinen näkyvä merkki oli se, että esimiesten keskinäinen dynamiikka oli aktivoitunut ja puhetta oli aiempaa enemmän. Positiivista palautetta annettiin spontaanisti, mutta myös ikävämmistä asioista pystyttiin avautumaan porukassa. Esimiesten rivit todella tiivistyivät. Tämä myös yhtenäistää puhetapaa sekä johtamiskulttuuria, joka puolestaan vaikuttaa kaikkeen, toteaa Tuohimaa-Niemelä jo saavutetuista tuloksista.
Jatkosuunnitelmiin Jari Pellikalla on varma vastaus.
– Samalla tiellä jatketaan. Seuraavissa koulutuksissa pureudutaan enemmän varhaiseen tukeen sekä siihen, että saadaan se syvemmin mukaan päivittäiseen tekemiseen.