Poikkeuksellinen talousympäristö vaikuttaa myös eläkeindekseihin

Työeläkkeitä korotetaan vuosittain työeläkeindeksillä, jonka tarkoitus on varmistaa eläkkeiden ostovoima. Tulevia eläkkeitä taas korotetaan joka vuosi palkkakertoimella, jolla muunnetaan työuran aikaiset palkat ja työtulot eläkkeen alkamisvuoden tasoon. Molemmat vuosittaiset tarkistukset auttavat pitämään huolen siitä, ettei eläkeläisten ja tulevaisuudessa eläkkeelle jäävien taloudellinen tilanne heikkene talouden kehittyessä. 

Eläkkeen määrään vaikuttavia indeksejä ei ole vielä vuoden 2023 osalta vahvistettu. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa indeksit loka-marraskuussa. On kuitenkin arvioitu, että vuoden 2023 työeläkeindeksi kasvaa poikkeuksellisen talousympäristön takia viime vuosia selvästi enemmän ja on myös suurempi kuin vuoden 2023 palkkakerroin.

Vielä tässä vaiheessa vuotta emme voi antaa tarkkaa arviota siitä, kuinka paljon maksussa oleva eläke nousee vuodenvaihteessa tai kuinka paljon palkkakerroin vaikuttaa eläkearvioon ensi vuonna alkavien eläkkeiden osalta.

Oman eläkkeen suuruuteen vaikuttaa keskeisimmin työuran pituus ja työuranaikainen ansiotaso. Indeksitarkistuksen lisäksi eläkettä harkitsevien kannattaa miettiä myös muita eläkkeen määrään vaikuttavia tekijöitä ja omaa elämäntilannetta kokonaisuutena. Pääsääntö on, että mitä pidempään työskentelee, sen suuremmaksi työeläke kasvaa, kun työskentelystä karttuu uutta eläkettä ja alimman eläkeiän jälkeen mahdollista lykkäyskorotusta. 

Jos eläkkeen päättää hakea tämän vuoden aikana maksuun, ehtii eläkettä saada jo tämän vuoden puolella, mutta jos eläkkeen hakee alkavaksi vasta ensi vuonna, ehtii työskentelystä karttua vielä lisää eläkettä. Työntekijän on myös hyvä muistaa, että eläkeiän täyttämisen lisäksi työsuhteen on päätyttävä ennen eläkkeen alkamista ja näin myös oma irtisanomisaika kannattaa selvittää etukäteen, jos sillä on vaikutusta alkamisajankohtaan. 

Kun vuoden 2023 indeksit on vahvistettu, niistä uutisoidaan elo.fi:llä. 

Indeksit pähkinänkuoressa 

Työeläkeindeksi ja palkkakerroin perustuvat molemmat Tilastokeskuksen julkaisemiin kuluttajahinta- sekä ansiotasonindekseihin. Työeläkeindeksin muutoksessa 20 prosenttia tulee ansiotasoindeksin vuosimuutoksesta ja 80 prosenttia kuluttajahintaindeksin vuosimuutoksesta kunkin kalenterivuoden kolmannelta vuosineljännekseltä. Palkkakertoimessa prosentit ovat toisin päin eli ansiotasoindeksin muutoksen osuus on 80 prosenttia ja kuluttajahintaindeksin osuus on 20 prosenttia.

Työntekijän on myös hyvä muistaa, että eläkeiän täyttämisen lisäksi työsuhteen on päätyttävä ennen vanhuuseläkkeen alkamista ja näin myös oma irtisanomisaika kannattaa selvittää etukäteen, jos sillä on vaikutusta alkamisajankohtaan.