Työvoimapula kannustaa entistä useamman eläkeläisen töihin – lähes kaikki suhtautuvat suopeasti työroolin vaihtumiseen
Eläkkeellä työskentelevät suomalaiset menevät hyvällä mielellä töihin ja oppivat mielellään uutta. Eläkeläisten työhaluja herättelee mielekkään tekemisen lisäksi kaksi ajankohtaista tekijää: työvoimapula ja oman eläkkeen riittämättömyys. Hyvin harva vaihtaa alaa tai työnantajaa. Elon kyselyn mukaan 87 % jatkoi eläkkeellä työtä samalla alalla.
Useampi kuin joka neljäs ansiotyötä (27 %) eläkkeellä tekevistä suomalaista sanoo, että työvoimapula ja mahdollisuus olla helpottamassa sitä vaikuttaa heidän haluunsa jatkaa työntekoa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden parissa työskentelevistä näin ajattelee 41 %, mikä on merkittävästi suurempi tulos kuin muiden alojen osalta. Tulos selviää työeläkeyhtiö Elon kyselystä, johon vastasi elokuussa 1 205 eläkkeensaajaa.
Perinteisesti syyt eläkkeellä työskentelyyn ovat liittyneet haluun tehdä mielekkäitä asioita ja mahdollisuus parantaa omaa elintasoaan. Tämä näkyy myös Elon kyselyssä. Nyt näiden syiden rinnalle on tullut noussut uusia motiiveja. Työvoimapulan lisäksi eläkeläisiä vetää töihin kiristynyt taloudellinen tilanne. 26 % vastanneista sanoi, ettei oma eläke riitä elämiseen. Samansuuntaisia tuloksia kertoi Elon kysely joulukuussa 2022. 78 % vanhuuseläkkeen saajista sanoi silloin kiristäneensä kulutustaan hintojen nousun seurauksena.
– Entistä useampi eläkeläinen venyy ja kantaa vastuuta, kun he näkevät konkreettisesti työvoimapulan jäljet työpaikoilla. Erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa työntekijöiden solidaarisuus korostuu. Kollegoita ei haluta jättää pulaan, vaan tullaan itse avuksi. Elinkustannusten nousu on toinen iso tekijä. Moni eläkeläinen on tiukoilla, vaikka indeksikorotukset ovat helpottaneet tilannetta hieman, sanoo Elon yhteiskuntajohtaja Katja Veirto.
Harva vaihtaa uudelle alalle tai työnantajalle
Elon kyselyn mukaan 87 % eläkkeen rinnalla työskentelevistä on jatkanut samalla alalla ja 63 % samalla työnantajalla kuin ennen eläkkeelle jäämistä. Hyvin harva siirtyy toiseen työpaikkaan eläkkeellä tai saa työmahdollisuuksia uudelta alalta.
– Suomi jää konkareiden työllistämisessä jälkeen muista Pohjoismaista. Varsinkin yksityisen puolen työnantajilla on yhä löytämättä merkittävä konkareiden työvoimareservi. Se on sääli, koska tässä porukassa on intoa, osaamista ja työkykyä, toteaa Veirto.
Elon kyselyn mukaan konkarit suhtautuvat uuden oppimiseen ja töihin menemiseen myönteisesti. Ajatuksen ”minusta on mukava mennä töihin” jakaa valtaosa vastaajista. Tämän väitteen vastausten keskiarvo nousi 4,2:een (0=täysin eri mieltä, 5=täysin samaa mieltä). ”Suhtaudun uuden oppimiseen innostuneesti” saa keskiarvon 3,5.
Konkarit ovat valmiita hyppäämään rivityöntekijän rooliin
Elon kyselyssä korostuu, että eläkeläiset sekä odottavat työnantajalta joustavuutta että ovat itse valmiita joustamaan. Joka neljännellä kyselyyn vastanneella oma työrooli oli vaihtunut eläkkeellä vähemmän vaativaan, eli esimerkiksi päällikkötehtävästä työntekijäksi. 4 % oli siirtynyt vaativampaan rooliin. Peräti 76 % vaihtaneista oli tyytyväinen tähän ja 23 % suhtautuu roolin vaihtamiseen neutraalisti.
– Toisin kuin joskus oletetaan, ovat konkarit selvästi valmiita hyppäämään rivityöntekijän rooliin tai siirtymään muuten vähemmän vaativiin tehtäviin. Valtaosa on muutokseen erittäin tyytyväisiä. Nuoremmalle esihenkilölle konkari voi kuitenkin olla todella tärkeä sparrauskaveri ja hiljaisen tiedon lähde työyhteisössä. Olisi kaikkien etu, että eri sukupolvien osaaminen tulisi hyödynnettyä, kuvaa Veirto.
Hän pitää ilahduttavana, että Elon kyselyyn vastanneet konkarityöntekijät kokevat väitteen ”konkareihin suhtaudutaan arvostavasti työpaikallani” pätevän hyvin heidän kohdallaan. Asteikolla 0-5 vastausten keskiarvo on 4,2. Konkareiden yhteiskunnallisesta arvostuksesta keskiarvo tippuu 2,9:een.
– Kun kokemusta arvostetaan ja eläkeikäisiä työntekijöitä kohdellaan hyvin, välittää työnantaja tärkeän viestin myös nykyisten työntekijöiden suuntaan. Monille konkareille kiinnostus töiden jatkamiseen herää vasta jonkun ajan päästä eläkkeelle jäämisestä. Työnantajan kannattaa ajoissa nostaa esiin, että töitä on eläkkeelläkin tarjolla. Myös eläkkeelle jääneisiin on fiksua pitää yhteyttä ja saada heidät tuntemaan itsensä työyhteisön jäseniksi. Tämä varmasti madaltaa kynnystä tehdä muutama työvuoro tarpeen tullen, sanoo Veirto.
Lisätietoa kyselystä:
Kyselyn vastaukset kerättiin 14.8.-27.8.2023 välisenä aikana sähköpostikyselyllä. Kyselyyn vastasi 1 205 Elon eläkeasiakasta, jotka tekevät ansiotyötä eläkkeen rinnalla.
Liite: PDF tuloksista
Yhteystiedot:
Katja Veirto
Yhteiskuntasuhdejohtaja
p. 050 386 3355
Sara Salomaa
Viestinnän suunnittelupäällikkö
p. 044 5505450