Työkyvyttömyyden kasvu jatkui – mielenterveyden sairaudet korostuivat 35–44-vuotiailla ja erityisesti alle 35-vuotiailla

Uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on edelleen kasvussa. Viime vuonna Elo myönsi yli 4 000 uutta työkyvyttömyyseläkettä, mikä on lähes viisi prosenttia enemmän kuin vuonna 2018. Mielenterveyssyistä johtuvien uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä kohosi 10 prosenttia vuodesta 2018.

Mielenterveyden sairauksista johtuvien työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä on kasvanut kaikissa ikäluokissa, mutta joukosta erottuvat 35–44-vuotiaat ja alle 35-vuotiaat.

– Viime vuonna antamistamme päätöksistä mielenterveysperusteisiin hakemuksiin yli puolet koski alle 45-vuotiaita. Alle 35-vuotiaiden ikäryhmässä työkyvyttömyyseläkkeitä haetaan eniten mielenterveyssyistä. Tässä ryhmässä hakemusmäärä kasvoi 25 prosenttia, sanoo Elon ratkaisupäällikkö Katri Paija-Luhtala.

Selvästi yleisin hakemuksissa näkyvä mielenterveyden sairaus on masennus. Tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvien hakemusten määrä sen sijaan laski muutamalla kymmenellä hakemuksella. Työkyvyttömyyseläkehakemusten määrän kasvaessa myös hakemusten hylkäysmäärä on hienoisesti noussut.

– Luvut ovat samansuuntaisia kaikissa eläkeyhtiöissä, toteaa Paija-Luhtala.

Mikä altistaa mielenterveyden ongelmille ja työkyvyttömyydelle – jo ennen työuraa?

Esimerkiksi lapsuudessa kohdatut vaikeudet, henkisesti poissaolevat vanhemmat ja vaikeat mielenterveyden sairaudet voivat altistaa työkyvyttömyydelle jo vuosia ennen työuran alkua.
Elon johtavan asiantuntijalääkärin ja psykiatrian erikoislääkärin mukaan mielenterveyden perusta luodaan lapsuudessa.

– Perheiden tukeminen ja vanhempien läsnäolo lastensa arjessa ehkäisee mielenterveysongelmia. Kaikilla vanhemmilla ei välttämättä ole aikaa tai energiaa olla lastensa kanssa muiden huolien takia, sanoo Jyrki Varjonen.

Vaikka lapsuudenkodista tai perhesuhteista puuttuisi turvallisuuden tunne, se ei välttämättä tarkoita, että mielenterveyden ongelmat vievät myöhemmin elämässä työ- ja toimintakyvyn.

– Sosiaalinen tuki suojaa mieltä, kun elämässä tapahtuu jotain kuormittavaa. Jos vaikeassa tilanteessa olevalla ihmisellä on tunne siitä, että joku uskoo ja luottaa häneen, sillä on positiivinen vaikutus missä tahansa ympäristössä. Jos siis esimies havaitsee, että työntekijällä ei ehkä ole kaikki hyvin, kannattaa kysyä kuulumisia, sanoo Varjonen.

Tarvitaan tehokkaammat ja nopeammat hoitoketjut

Kahden viime vuoden aikana nähdylle työkyvyttömyyden kasvulle ei ole löytynyt yhtä varmaa selitystä, minkä vuoksi myöskään yhtä tehoratkaisua kasvun taittamiseen ei vielä ole. Varjosen mielestä hoitoketjuja on tehostettava pikaisesti – erityisesti lasten ja nuorten kohdalla.

– Mielialaltaan täysin pohjalla olevan ihmisen toimintakyky on heikko. Terapiaan hakeutuminen edellyttää tällä hetkellä sairastuneelta paljon selvittelyä ja työtä. Lisäksi on pulaa nuorisopsykiatreista. Nykyiset hoitomallit ovat kankeita eivätkä ne pysty vastaamaan mielenterveyden sairauksista kärsivien tarpeeseen tarpeeksi nopeasti, kertoo Varjonen.

Varjonen peräänkuuluttaa myös asenteiden muutosta.

– Ihmisiin suhtaudutaan usein joko terveinä tai sairaina, mutta se on hyvin mustavalkoista. Terapia ja työelämä pitäisi tuoda lähemmäksi toisiaan. Masentunut voisi palata töihin vaikka osa-aikaisesti ja samalla terapia voisi keskittyä työssä olemiseen ja siellä jatkamiseen. Se on parempi vaihtoehto kuin jäädä kotiin vuodeksi. Pitkältä sairauslomalta matka usein jatkuu työkyvyttömyyseläkkeelle, toteaa Varjonen.

Lisätietoja:
Katri Paija-Luhtala, ratkaisupäällikkö, puh. 020 703 5723
Jyrki Varjonen, johtava asiantuntijalääkäri, puh. 020 703 5154
Kristiina Nieminen, viestinnän suunnittelupäällikkö, puh. 040 586 8778