Hyvinvointia luomassa – Myssyfarmi näyttää suuntaa muotiteollisuudelle

Pöytyässä sijaitsevaan Myssyfarmiin kokoontuu joka keskiviikko eläkeläisiä neulomaan ja vaihtamaan kuulumisia. Kyseessä ei ole mikä tahansa ompeluseura, vaan maatilalähtöisen designyrityksen viikkotapaaminen, jossa eläkeläisille jaetaan langat uusiin neuletöihin. Samalla Myssyfarmin emäntä ja toimitusjohtaja Anna Rauhansuu ottaa vastaan valmiit tuotteet, jotka pakataan ja lähetetään neuleiden ostajille ympäri maailmaa. 

Myssyfarmi on neulebrändi, jossa kestävyys ja hyvinvointi kulkevat käsikkäin. Yritys pyrkii kestävään liiketoimintaan koko tuotantoketjussa. Villalangat valmistetaan lähitiloilta saatavasta hävikkivillasta ja tuotteet ovat paikallisten eläkeläisten käsin neulomia.

Harrastuksena syntynyt brändi

Myssyfarmin idea syntyi puolivahingossa, kun Annan puoliso Janne Rauhansuu asui Sveitsin vuoristossa. Janne ihastui ystävänsä myssyyn, ja koska toista samanlaista ei löytynyt mistään, päätti hän itse opetella neulomaan.

– Siitä se sitten lähti. Janne alkoi neuloa myssyjä, ja pian niistä tuli paikallisen hiihtoyhteisön juttu, Anna kertoo. 

Jannen neulomat myssyt saivat huomiota, ja pikkuhiljaa kehittyi myssy-konsepti. Janne oli tietämättään luonut brändin. Vuonna 2008 Janne muutti Suomeen, jossa hän tapasi tulevan puolisonsa Annan. Aluksi he pyörittivät myssy-konseptia kahdestaan ja neuloivat itse yrityksen tuotteet. Kun omat kädet eivät enää riittäneet, apua pyydettiin Pöytyän mummoilta. Harrastuksena alkanut toiminta muuttui pikkuhiljaa vakavammaksi, ja vuonna 2015 Anna ja Janne päättivät tehdä siitä oikeaa liiketoimintaa. 

Näkyvyyttä kansainvälisesti – ja lopulta myös Suomessa

Suomessa yritystä ei aluksi otettu vakavasti, sillä käsityötuotteille ei nähty brändiarvoa. Anna huomauttaa, että Suomessa on eniten neulontataitoisia ihmisiä suhteessa väkilukuun, joten Myssyfarmin neulomista pidettiin harrastuksena. Yritys kasvoi kuitenkin vientivetoisesti, ja kotimaan herätessä eläkeläisten neulomia tuotteita myytiin pian noin miljoonalla eurolla. 

Annalle ja Jannelle oli alusta asti selvää, että tuotteita tehdään juuri vientiin. Suunnitelma vahvistui, kun Myssyfarmi sai ensimmäisenä suomalaisena maatilana Ely-keskuksen tuen kansainvälistymistä varten. Tällä hetkellä yrityksellä on noin kaksisataa jälleenmyyjää kuudessatoista eri maassa. 

Suomessa kiinnostus Myssyfarmia kohtaa kasvoi yrityksen saaman kansainvälisen näkyvyyden myötä. Vuonna 2022 Myssyfarmi palkittiin arvostetulla Fennia Prize -muotoilukilpailun Winner-palkinnolla. Kilpailun järjestää Design Forum Finland ja vakuutusyhtiö Fennia yhdessä Elon ja Patentti- ja rekisterihallituksen kanssa. Kilpailussa palkitaan yrityksiä, joiden liiketoiminnassa muotoilu on huomioitu monipuolisesti.

– Olemme saaneet ennenkin palkintoja, mutta minulle oli erityisen merkittävää tulla huomatuksi tekemästäni muotoilutyöstä ja vielä samalla viivalla suuryritysten kanssa, Anna kertoo.

Myssyfarmilla on noin kaksisataa jälleenmyyjää kuudessatoista eri maassa. Yritys palkittiin vuonna 2022 arvostetulla Fennia Prize -muotoilukilpailun Winner-palkinnolla. Kilpailussa palkitaan yrityksiä, joiden liiketoiminnassa muotoilu on huomioitu monipuolisesti.

Neulominen luo hyvinvointia

Vaikka Anna ei enää vuosikymmeneen ole itse neulonut Myssyfarmin tuotteita, hän on muutaman vuoden tauon jälkeen löytänyt puikot uudestaan ja neulonut ensimmäisen villapaidan yrityksen lanseeratessa neulontapaketit. 

– Neulominen rentouttaa. Itse neulon esimerkiksi kokouksissa ja videopalavereissa. Käsillä tekeminen auttaa keskittymään, eikä silloin tule katsottua sähköpostia tai somea. Neulominen on myös koukuttavaa, ja villapaitoja olen neulonut jo useita, Anna sanoo.

Neulominen on meditatiivista, ja sillä on myös tieteellisesti todistettuja vaikutuksia hyvinvointiin. Myssyfarmin ydinajatus onkin, että se luo hyvinvointia monella tasolla. Myssyfarmin neulojat ovat eläkeläisiä, jotka saavat työstään merkittävää lisätuloa eläkkeen päälle. Monelle heistä paljon merkityksellisempää on kuitenkin itse tekeminen. 

– Merkityksellisyys voi syntyä sitä, että he neulovat tuotteita ihmiselle, joka odottaa heidän neulomaansa työtä. Kun tuote on valmis, se lähtee maailmalle neulojan nimellä varustettuna. Vuorovaikutus neulojan ja tuotteen ostajan välillä jatkuu, kun neulojat saavat postikortteja ja sähköposteja ympäri maailmaa tuotteita ostaneilta ihmisiltä, Anna kertoo.


– Myssyfarmi haluaa luoda hyvinvointia työllistämällä eläkeläisiä ja pelastamalla hävikkivillaa kuormittamatta ympäristöä. Me näemme toimintamme osana paljon isompaa muotiteollisuuden muutosta, toimitusjohtaja Anna Rauhansuu sanoo.

Kestävämpää muotiteollisuutta

Muotiteollisuus kuormittaa maapalloa ja lisää sosiaalista eriarvoisuutta. Ala tuottaa valtavan kemikaalikuorman ympäristöön ja enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin laiva- ja lentoliikenne yhteensä. Lähituotanto ja käsityölähtöisyys ovat Myssyfarmin tapoja luoda myös ekologista hyvinvointia ja ratkaista muotiteollisuuden ongelmia.

– Yritysten ydinliiketoiminta tulee pystyä muuttamaan kestävämpään suuntaan, jotta sillä on oikeasti vaikutusta. Lahjoitukset hyväntekeväisyyteen ovat hienoja juttuja, mutta eivät muuta itse liiketoimintaa kestävämmäksi, Anna sanoo.

Valtaosa muotiteollisuuden toimijoista pyrkii nostamaan tuotantoa ja myyntiä, mutta samalla ne kuormittavat entistä enemmän ympäristöä ja yhteiskuntaa. 

– Meidän tapauksessamme asia on käänteinen: mitä isompi volyymi meillä on, sen enemmän me voimme luoda hyvinvointia työllistämällä eläkeläisiä ja pelastamalla hävikkivillaa kuormittamatta ympäristöä. Me näemme toimintamme osana paljon isompaa muotiteollisuuden muutosta, Anna sanoo.

Opit mukana kohti tulevaisuutta

Vaateteollisuus on kulkenut loppuun tien, missä kaikki on tehokkaampaa ja tuotantoketjut muuttuvan yhä pidemmiksi. Nyt on opittava näkemään, miten asiat tehdään kestävämmin, laadukkaammin ja lähellä. Se ei tarkoita sitä, että vaateteollisuudesta tulisi luopua, vaan ihmisten tulee oppia valitsemaan vähemmän ja parempaa. 

– Meidän tulee kääntää katse hyvällä tavalla menneeseen. Voimme ottaa historiasta opiksi ja tehdä uudella tavalla vähemmän ja kestävämmin, Anna sanoo.

Vaikka Myssyfarmilla ollaan päästy jo pitkälle, Rauhansuilla on selkeä tulevaisuuden suunnitelma, jota varten kasvurahoitusta haetaan lisää.

– Koen, että olemme vasta matkamme alkutaipaleella. Konseptillamme on potentiaalia kasvaa suuremmaksi. Esimerkiksi Suomesta eläkeläiset eivät lopu kesken, mutta kenties Ruotsissa tai Saksassa asiakas toivoo, että heidän tuotteensa olisikin neulonut paikallinen mummo, Anna sanoo.

Anna Rauhansuu jakaa vinkit, joiden avulla voit luoda kestävämpiä ratkaisuja:

1. Kestävissä valinnoissa on pohjimmiltaan kyse yrityksen arvoista ja niiden todellisesta merkityksestä strategiaa ja operatiivista liiketoimintaa suunniteltaessa. 
2. Analysoi yrityksesi liiketoimintaa ja pohdi, mitä pysyviä muutoksia voisit tehdä kohti kestävämpiä toimintatapoja. Jokainen muutos vaatii aikaa ja se pitää hyväksyä osaksi prosessia.
3. Mitä suuremmasta yrityksestä on kyse, sitä suurempi vaikutus on pienilläkin muutoksilla.
4. Huomioi, että kaikkien yrityksen tärkeimpien strategisten kumppanien, kuten alihankkijoiden, rahoittajien, neuvonantajien tai esimerkiksi pr-toimiston tulee jakaa sama arvopohja.

Lue Elon ihmiset ja kulttuuri -yksikön johtajan Elina Heliön kirjoitus vastuullinen työnantaja -kampanjasta.