Arjessa työkykyä johtamassa – LapIT:n onnistunut strategia

Työn henkinen kuormitus on ajankohtainen aihe, joka koskee monia työntekijöitä. Se vaikuttaa hyvinvointiin ja jaksamiseen, mutta myös työn laatuun ja tuottavuuteen. 

Pohjoissuomalaisessa ICT-palveluyhtiö LapIT:ssa tuetaan työntekijöitä ennakoivasti, jotta vaativan asiantuntijatyön kuormitus ei kasaannu liian suureksi ja vaaranna työkykyä. 

– Tärkeintä on luoda mahdollisimman matala kynnys, jotta työntekijät uskaltavat hakea apua jo varhaisessa vaiheessa ennen kuin kuormitus kasvaa liian suureksi, sanoo LapIT:n hallintopäällikkö Päivi Honkala-Hyvärinen.

Hybridimalli vaatii esihenkilöiltä uutta osaamista

LapIT tuottaa asiantuntijapalveluita omistajilleen, kuten kunnille, hyvinvointialueille ja kuntayhtymille. Yhtiöllä on kuusitoista toimistoa Pohjois-Suomessa, ja se työllistää yli 170 henkilöä, joista suurin osa työskentelee etänä, joko kotoa käsin tai asiakkaan tiloissa.

– Asiakkuus on mielenkiintoinen, koska he tuottavat palveluita myös julkiselle puolelle. LapIT:n kulttuurista ja tavasta toimia huomaa, että yritys on puolijulkinen organisaatio, sanoo Elon työkykyjohtamisen kehittämispäällikkö Heidi Tuohimaa.

LapIT:n hallintokoordinaattori Nina Pökkylä nostaa esiin joustavuuden, avoimen vuorovaikutuksen ja matalan hierarkian yrityksen henkilöstöjohtamisen avaintekijöinä. 

– Työajan joustavuus mahdollistaa työntekijöiden erilaisten tilanteiden huomioimisen. Avoin vuorovaikutus ja asioista tiedottaminen auttaa ratkaisemaan ongelmia ja muuttamaan käytäntöjä nopeasti. Yrityksessä onkin tärkeää, että kaikki uskaltavat nostaa esiin myös huonoja asioita ja tarpeen vaatiessa etsiä korjaavia toimenpiteitä, Pökkylä sanoo. 

Vaikka työnteon joustavuus nähdään yrityksen positiivisena voimavarana, LapIT:n toimitusjohtaja Klaus Kianen kiinnittää huomiota myös etäjohtamisen ja maantieteellisesti laajalla alueella työskentelyn tuomiin haasteisiin. Töitä saatetaan tehdä samassa yksikössä, mutta olla silti muutaman sadan kilometrin päässä esihenkilöstä.

– Olemme kuitenkin oppineet sopeutumaan hybridityöhön ja opimme yhä lisää siitä, miten etätyöskenteleviä tiimejä voidaan parhaiten johtaa, Kianen sanoo.

Hybridimallissa työkyvyn tukeminen on Kiasen mukaan entistä tärkeämpää, jotta yrityksen työkulttuuria ja -organisaatiota voidaan kehittää. Esimerkiksi työergonomiasta huolehtiminen voi olla haastavaa, koska työskentelytapoja ei päästä tarkastelemaan paikan päälle. Tämä vaatii työkykyjohtamiselta jatkuvaa arviointia ja kehitystä.

Työkykyjohtaminen on tärkeä osa työarkea LapIT:lla, sillä asiantuntijaorganisaatiossa työn henkinen kuorma on suuri. Työkykyä seurataan jatkuvasti, jotta työntekijöiden hyvinvoinnista ja jaksamisesta pysytään ajan tasalla, kertovat hallintokoordinaattori Nina Pökkylä (vasemmalla), hallintopäällikkö Päivi Honkala-Hyvärinen ja toimitusjohtaja Klaus Kianen.

Pienillä askelilla kohti pysyviä muutoksia

Hyvä johtaminen ei toteudu sattumalta tai automaattisesti. Se vaatii sen sijaan jatkuvaa työtä ja keskittymistä pieniin asioihin, jotka tekevät arjesta sujuvampaa. Pieniä kehittämiskohteita tunnistamalla voidaan saavuttaa pysyviä muutoksia.

– Johtamista on tehtävä päivittäin, ja ajan myötä se alkaa tuottaa tulosta. Itse en usko siihen, että pysyviä tuloksia saadaan aikaiseksi isoilla kertamuutoksilla vaan pienillä askelilla, Tuohimaa sanoo.

LapIT:lla työkykyjohtaminen on osa työarkea, ja tärkeä tekijä asiantuntijaorganisaatiossa, jossa työn henkinen kuorma on suuri. Työkykyä seurataan jatkuvasti, jotta työntekijöiden hyvinvoinnista ja jaksamisesta pysytään ajan tasalla.

Arjen johtaminen mahdollistaa sen, että esihenkilöt ovat mukana työntekijöiden arjessa. Näin muuttuneeseen työkykyyn pystytään puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa esimerkiksi muuttamalla työtehtäviä tai -kuormaa. 

– Elo auttaa meitä kumppanina panostamaan esihenkilöiden työn tukemiseen ja kognitiivisen työn kuormituksen hallintaan. Esimerkiksi tuoreimmassa työkykyhankkeessa olemme Elon avulla palkanneet ulkopuolista tukea ja sparrausta, jotta esihenkilöt saavat voimavaroja päivittäiseen työhönsä, Honkala-Hyvärinen kertoo.

LapIT:n positiivinen työilmapiiri on osoitus siitä, että hyvä johtaminen auttaa luomaan motivoivan työympäristön, edistää työntekijöiden hyvinvointia ja sitoutumista organisaatioon sekä saa organisaation toimimaan tehokkaasti.

Johtajuuden merkitys työkyvyn edistämisessä

Hankkeiden onnistuminen ja hyvä lopputulos ovat Tuohimaan mukaan todennäköisempiä, kun organisaatiossa joku vastaa hankkeesta ja sen koordinoinnista. 

– On aivan keskeistä, että vastuuhenkilö hallitsee kokonaisuuden, on kiinnostunut ja huolehtii siitä. Ja tarvittaessa myös hankkii uutta osaamista, jos sitä ei ole riittävästi, Tuohimaa sanoo. 

On myös erityisen tärkeää tarjota riittävästi tietoa ja vaihtoehtoja henkilöille, joilla on työkyvyttömyysriski. 

LapIT:n positiivinen työilmapiiri on osoitus siitä, että hyvä johtaminen auttaa luomaan motivoivan työympäristön, jossa työntekijät tuntevat olevansa arvostettuja osana yhteistä tiimiä. Hyvä johtaminen ei ainoastaan saa organisaatiota toimimaan tehokkaasti, vaan se myös edistää työntekijöiden hyvinvointia ja sitoutumista organisaatioon.

– On ollut ilo seurata kuinka LapIT:n toimitusjohtaja rohkaisee ja antaa palautetta sekä tunnustusta kaikkien työntekijöiden osallistumisesta ja panostuksesta yhteiseen hyvään. Tämän kaltainen yhteisöllisyys ja osallistavuus on jotain, jota toivoisin näkeväni enemmän myös muissa yrityksissä, Tuohimaa sanoo.

Poimi Klaus Kiaisen, Päivi Honkala-Hyvärisen ja Nina Pökkylän vinkit hyvän työkykyjohtamisen tekijöistä:

1. Ihmisläheisyyttä ja ihmisarvon kunnioittamista hierarkiasta riippumatta.
2. Läsnäoloa myös etätöissä ja kiireen keskellä, jotta vuorovaikutus ja yhteistyö paranee.
3. Selkeiden suuntaviivojen näyttämistä yrityksen tulevaisuuden näkymistä, jolloin varmuus ja luottamus lisääntyy.  


Lue lisää hyvästä työkykyjohtamisesta työmarkkinoiden kilpailuetuna.