Ilmiöt kaapataan haltuun datalla. Työkykyjohtamisen Superpäivässä teemana tiedolla johtaminen

 

Työkykyjohtamisen Superpäivä alumneille järjestettiin tänä vuonna toista kertaa. Aiempien vuosien superosaaja-koulutusten tapaan päivä keräsi aktiivisia työkykyjohtamisen asiantuntijoita Elon toimitiloihin Tapiolan Helmeen. Viime vuoden osallistujat olivat päässeet vaikuttamaan tämän vuoden teemaan: tiedolla johtaminen.

Elo kokosi Superosaajat yhteen oppimaan toinen toisiltaan ja kuulemaan ajankohtaisista työkykyilmiöistä. Päivän teemat olivat työkykyjohtamisen tiedolla johtaminen, tiedolla johtaminen S-ryhmässä, datan hyödyntäminen työkykyjohtamisessa, työkykyjohtamisen mittaristo tiedolla johtamisen tukena sekä Elon uusimmat ja tulossa olevat työkykyjohtamisen palvelut.

Kirsi Mäkelä ja Pia Aulaskoski luotsasivat osallistujat päivän alustuksiin ja aktiviteetteihin.

Tiedolla johtaminen perustuu siihen, miten mittarit on määritetty

Mielenterveysongelmat, ja erityisesti nuorten työhön jo kiinnittyneiden ahdistus- ja masennusoireet ovat puhuttaneet viime aikoina. Työssä jaksamisen haasteita on myös muilla ikäluokilla. Miksi emme voi hyvin? Mistä ilmiö johtuu? Miten henkilöstö työpaikoilla voi? Vastauksia voimme lähteä hakemaan tiedolla johtamisen työkaluista.

Elon tutkimusanalyytikko Mikko Nykänen pohjusti tiedolla johtamista kolmella avainsanalla: tunnista, kerää, tulkitse. Nykäsen mukaan tiedolla johtamiseen on hyvät edellytykset, kun tunnistamme ensin strategisesti tärkeän tavoitteen. Taustalla voi olla esimerkiksi huoli työntekijöiden mielen hyvinvoinnista. Tämän jälkeen voidaan katselmoida nykyiset datalähteet, joihin voi kuulua esimerkiksi henkilöstökysely ja sairaspoissaolot. Usein tunnistetaan tarpeita nykyisten mittarien kehittämiselle, esimerkiksi henkilöstökyselyn kysymysten uudistamiselle. Lisäksi voi syntyä näköaloja datan yhdistämiseen. Esimerkiksi työaikadatan yhdistäminen työstä palautumisen henkilöstökokemusta kuvaavaan dataan. Viimeinen ja tärkein vaihe on datan pohjalta saatujen tulosten tulkinta yhdessä työpaikan eri toimijoiden ja työkykyjohtamisen kumppanien kanssa.

Työntekijäkokemuksen mittaaminen

Mikko Nykänen nosti päivän aikana esille neljä mahdollista elementtiä työntekijäkokemuksen mittaamiseen.

– Niinkin yksinkertaiselta kuulostava kysymys kuin ”Kuinka paljon koet stressiä työssäsi?” kertoo jo työn koetusta kuormittavuudesta, mainitsee Nykänen.

Toinen tärkeä mitattava elementti voi olla työtä koskevien odotusten selkeys. Työtä koskevien odotusten kirkastaminen ja vastuualueiden selkiyttäminen on usein onnistunut keino vähentää stressiä.

– Kolmas tärkeä tekijä on osaaminen. Henkilöstökokemus työn ja työn vaatimusten yhteensopivuudesta voi tuoda esiin kehittämistarpeita oppimisen johtamisessa. Ylimitoitetut vaatimukset suhteessa omaan osaamiseen voivat olla merkittävä riski työkyvyn heikentymiselle. Osaamisen merkitys korostuu tänä päivänä työelämässä, jatkaa Mikko.

Osaamisen tukeminen koulutuksen keinoin onkin monella tapaa merkittävä keino tukea työntekijää ja samalla työnantajaa. Osaamisen kehittymistä voidaan myös mitata.

Neljäs työntekijäkokemusta mittaava tekijä liittyy palautumiseen. Kokeeko työntekijä saavansa riittävästi lepohetkiä työstä? Irtautuvatko ajatukset työpaikan asioista vapaa-ajalla? Toisaalta joskus työelämän ulkopuolisessa elämässä voi olla kuormittavia tekijöitä, jolloin tasapainoinen ja sopivasti kuormittava työ voi tarjota henkilölle tärkeän vastapainon ja voimavaran.

Tiedosta käytännön toimenpiteisiin

Päivän aikana osallistujat nostivat esille monia esimerkkejä työntekijäkokemuksen mittaamiseen käytetyistä mittareista sekä siitä, miten kerättyä tietoa on viety käytäntöön työpaikkojen arjessa. Nykänen korosti, että kehittämistoimien onnistunut toimeenpano edellyttää riittävää resursointia, viestintää, vuoropuhelua ja eri osapuolten sitouttamista työyhteisössä.

Mikko Nykänen nosti esille neljä mahdollista elementtiä työntekijäkokemuksen mittaamiseen.

Viime vuosien kasvanut ilmiö: presenteismi

Tiedolla johtamiseen liittyy olennaisesti myös kustannusten ja tuottavuuden seuranta. Presenteismi, eli työpotentiaalin ja tehdyn työn epätasapaino on viime vuosina noussut yhä suuremmaksi ilmiöksi.

Mikä johtaa presenteismiin?

– Taustalla voi olla yksilön terveyteen tai elämäntilanteeseen liittyviä haasteita. Myös puutteet työoloissa, esimerkiksi riittämätön tuki, tiedonkulun puutteet tai epäselvät odotukset voivat vaikuttaa siihen, että täysipainoista työpanosta on vaikea antaa, kertoo Nykänen.

Pitkittyessään tilanne voi johtaa työkyvyn heikentymiseen, minkä vuoksi juurisyihin puuttuminen jo alkuvaiheessa olisi työpaikoilla erityisen tärkeää. Nykänen mainitsee kaksi merkittävintä presenteismiä ehkäisevää tekijää. Kohtuullisiksi mitoitetuilla työvaatimuksilla ja työyhteisön tuella on tutkitusti presenteismiä ehkäisevä vaikutus.

– Henkilön omaa arviota työpotentiaalin ja tehdyn työn tasapainosta käytetään usein presenteismin arvioimiseen, Nykänen kiteyttää.

Vaikuttava tiedolla johtaminen – TOP 5 keinot

Tiedolla johtaminen on keskeistä henkilöstön työkyvyn edistämisen, henkilöstötuottavuuden ja kestävän kasvun näkökulmasta. Kokosimme tähän vaikuttavan työkyvyn tiedolla johtamisen TOP 5 -listan. Tarjoamme asiantuntijatukea tiedolla johtamisen kaikkiin vaiheisiin. 

1) Vaikuttava tiedolla johtaminen on tavoitteellista ja ennustamiseen pyrkivää. Mahdollisimman laaja-alainen ymmärrys menneisyydestä ja nykyhetkestä luo vahvemman pohjan myös tulevaisuuden ennakoinnille.

2) Dataa kerätään luotettavilla mittareilla, joilla on tutkitusti ennustevoimaa työkykyyn. Usein määrä ei korvaa laatua. Tärkeintä on tunnistaa oman työpaikan työkyvyn avainindikaattorit.

3) Tuloksia tulkitaan hyödyntämällä työpaikan arjen tuntemusta ja työkykyjohtamisen asiantuntijuutta. Kehittynyt data-analytiikka ei korvaa ymmärrystä käytännön työstä ja työkykyjohtamisen kokonaisuudesta.

4) Tulkinnan kautta muodostunut tieto viedään käytäntöön työpaikan arjessa. Kehittämistoimien onnistunut toimeenpano edellyttää riittävää resursointia, viestintää ja sitouttamista työyhteisössä. 

5) Työkyvyn mittarien arviointi. Työ ja yrityksen toimintaympäristö ovat jatkuvassa muutoksessa, joten myös työkykyjohtamisen mittareita on tärkeää arvioida säännöllisesti. 

Kohti inhimillistä työelämää

Me Elossa haluamme edistää inhimillistä työelämää, jossa kaikkien on hyvä työskennellä yhdessä. Työntekijöiden työkyky on kriittinen menestystekijä. Työelämän muutosnopeus ei tee työkyvyn huolehtimisesta helppoa, mutta me olemme täällä tukenanne.

Parasta osaamistamme on kyky ennakoida: ymmärrämme trendejä ja aikaa, muutoksen vaikutuksia ja tulevaisuuden tarpeita. Yhteistyössä löydämme juuri teille sopivat ratkaisut vaikuttavaan työkykyjohtamisen kehittämiseen.

Ratkaistaan yhdessä, miten tuodaan paras esiin työntekijöistänne. Sijoitus ihmisiin kantaa pitkälle, ja tulokset näkyvät viivan alla.

Elon työkykyjohtamisen Superpäivä järjestetään kerran vuodessa live-tapaamisena.

Tutustu Elon työkykyjohtamisen palveluihin