Fyysisesti vaativa työ tuo eritysvaatimuksia työkykyjohtamiselle

Raskoneella korostetaan työkykyjohtamisessa tietoisuuden merkitystä sekä työnjohdon osaamista ja roolin kirkastusta.

Hyötyajoneuvojen huoltoon keskittyneen Raskoneen työntekijöiden työ on fyysisesti vaativaa. Tämä edellyttää, että työntekijät ovat fyysisesti ja henkisesti hyvässä kunnossa. Työtä pyritään tekemään kehoa vähän kuormittaen.

Raskoneella halutaan varmistaa, että henkilöstö on hyvinvoivaa ja työkykyistä ja käytössä on riittävät resurssit. Työhyvinvointi elää tiiviisti elämänkaaren mukaan. Työhyvinvointi näkyy kiinteästi arjessa ja sen tulisi olla luonnollinen osa esihenkilötyötä.

– Olemme pyrkineet lisäämään tietoisuutta työhyvinvoinnin merkityksestä osana esihenkilötyötä. On tärkeää, että esihenkilöt tietävät roolinsa työhyvinvoinnin edistämisessä mutta tärkeää on myös se, että henkilöstö on tietoinen työhyvinvointiin liittyvistä tekijöistä. Meillä Raskoneella työhyvinvointi on luonnollinen osa johtamista, HR-päällikkö Charlotta Lindgren kertoo.

Matalan kynnyksen tukea ja tehokasta viestintää

Raskoneella on työterveyden kanssa yhdessä kokeiltu erilaisia lähestymiskulmia kuten matalan kynnyksen tukea ja sitä, että fysioterapeutin vastaanotolle pääsee suoraan.

Sisäiseen viestintään työkykyjohtamisessa on kiinnitetty erityistä huomiota. Tehokas työkykyjohtamisen viestintä alkaa heti uuden työntekijän perehdytyksessä ergonomian merkityksestä.

– Viestimme säännöllisesti ergonomiahankkeista, intrasta löytyy tietopaketteja ja siellä on myös nostoja siitä, miten arjen liikkumisella voi parantaa palautumista ja ylläpitää hyvää työkykyä, kuvailee Lindgren eri tapoja viestiä.

Myös esihenkilöiden rooli korostuu sisäisessä viestinnässä. Uusille korjaamopäälliköille pidetään valmennus osana perehdytystä, jossa työkykyjohtaminen on mukana, jolloin yrityksen toimintamallit ja työkykyjohtamisen työkalut tulevat tutuksi.

Ergonomiaprojekti lisää tietoisuutta

Raskone käynnisti ergonomiaprojektin, jonka tavoitteena on lisätä tietoisuutta hyvinvoinnista. Projekti on toteutettu tiiviissä yhteistyössä työterveyden kanssa. Työtehtävien ergonomian ohella huomiota on kiinnitetty myös ravinnon ja palautumisen merkitykseen. Projektissa fysioterapeutit ovat opastaneet muun muassa ergonomiaa huomioiviin työasentoihin sekä kuormittavuudesta palauttaviin harjoitteisiin.

Projektin jatko-osana toteutettiin yhdessä kumppanin kanssa liikkuvuusanalyysi neljällä korjaamolla. Analyysissä mitatiin kehon liikkuvuutta ja analyysiin osallistui toimipistekohtaisesti parikymmentä työntekijää. Analyysin avulla haluttiin myös havainnollistaa, miten arki helpottuu, kun liikkuvuus on kunnossa sekä tarjota työntekijöiden käyttöön helpot työkalut oman liikkuvuuden parantamiseksi. Käytännönläheinen esimerkki on vaikkapa kengännauhojen sitominen, joka voi olla haasteellista, jos liikkuvuus on rajoittunut. Liikkuvuuden haasteet voivat vaikuttaa suurestikin työtehtävien suorittamiseen.

Haastavinta Lindgrenin mukaan on ihmisten motivointi liikkumaan. Hän uskoo siihen, että jos osa porukasta saadaan liikkumaan, toimii se esimerkkinä, ja seurauksena on positiivinen kierre.

Työhyvinvointia kehitetään yhteistyössä Elon ja vahinkovakuutuskumppanin kanssa

Raskone järjestää Elon kanssa tiiviissä yhteistyössä koulutuksia korjaamopäälliköille ja lähiesihenkilöille työkykyjohtamisesta. Työhyvinvoinnin ylläpidossa on tärkeää, että Raskone, Elo ja vahinkovakuutusyhtiö tekevät tiivistä yhteistyötä yhteisen tavoitteen eteen.

– Itse olen osallistunut Elon työkykyjohtamisen superosaajakoulutukseen, josta olen saanut kattavasti tietoa. Pohdimme kumppaneidemme kanssa yhdessä, miten työkykyä voidaan kehittää. Hyvät yhteistyökumppanit helpottavat suuresti omaa työtäni, Lindgren toteaa.

Lindgrenin mukaan yksi Elon kanssa tehtävän valmennusyhteistyön tavoitteista on lisätä työnjohdon ymmärrystä ja osaamista työkykyjohtamisessa. Tavoitteena on, että lähiesihenkilö tuntee alaisensa hyvin ja että hänellä on ymmärrys ja uskallus tarttua toimeen, kun hän huomaa, että työkyky saattaa olla uhattuna. Tässä tietoisuuden lisääminen ja asian jatkuva esillä pitäminen on keskeistä.

– Kun olemme pitäneet valmennuksia ja asioista on puhuttu, on sen jälkeen ollut enemmän varhaisen tuen keskusteluja. Tärkeää siis on, että asia on jatkuvasti esillä, Lindgren korostaa.

Charlotta Lindgrenin vinkit työkykyjohtamiseen:

1) Ratkaisuja ei tarvitse löytää itse - tukeudu kumppaneihin.

2) Kokeile rohkeasti uutta.

3) Ota huomioon toimiala ja yrityksesi erityispiirteet, koska kaikki ei toimi kaikkialla.

4) Ole helposti lähestyttävä ja ratko asioita yhdessä.

Tutustu Elon työkykyjohtamisen tiedolla johtamiseen