Mitä maksuluokkamallista on hyvä huomioida vuonna 2025?

Maksuluokkamalli uudistui 1.1.2024. Muutokset vaikuttavat TyEL-maksuun sisältyvän työkyvyttömyysmaksun määräytymiseen suurilla työnantajilla vuodesta 2025 alkaen. Omavastuuaste pienenee portaittain 60 prosenttiin nykyisestä vuoteen 2028 mennessä. Tällöin suurimmatkin työnantajat maksavat työeläkemaksua, johon vaikuttaa oman maksuluokan lisäksi aina myös perusluokan maksuosuus. Ensimmäinen porras astuu voimaan 1.1.2025. Maksuluokkamallin uudistuksen myötä ennakoivan työkykyjohtamisen ja oikea-aikaisen, tuloksellisen kuntoutuksen tärkeys korostuu entisestään.

Vastaamme kolmeen yleiseen kysymykseen ennakoivasta työkykyjohtamisesta ja sen vaikutuksesta maksuluokkamallin nyt vuodenvaihteessa muuttuvaan osaan.

1) Miksi työntekijät tyypillisesti ovat kuntoutustuella?

Sairauspäivärahaa voi saada 300 päivää. Jos työntekijä käyttää nämä päivät eikä sairautensa vuoksi voi palata työhön, hän hakee kuntoutustukea. Kuntoutustuen tai pysyvän työkyvyttömyyseläkkeen saajien määrä on laskenut viimeisten 20 vuoden aikana. Poikkeuksen ovat tehneet mielenterveyden häiriöt, joissa suunta on ollut kasvava. Viime vuoden osalta suurin osa kuntoutustuelle tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä kärsi mielenterveyden häiriöistä tai tuki- ja liikuntaelinsairauksista. Nuorilla mielenterveyssyyt olivat todennäköisin syy kuntoutustukeen.

Mielenterveyssyistä kuntoutustuella olleilla työhön paluu kestää usein pidempään ja työhön paluun tukeminen on haastavampaa. Mitä pidempään kuntoutustukijakso kestää, sen todennäköisempää myös on, että se muuttuu pysyväksi työkyvyttömyyseläkkeeksi. Tehokkainta työkyvyttömyyden ehkäisyä onkin varmistaa, että työpaikoilla on käytössään tehokkaat varhaisen tuen mallit ja että työntekijöillä on mahdollisuus matalan kynnyksen psykologi- ja fysioterapiapalveluihin.

Vaikeat sairaudet, joiden vuoksi työkyvyttömyys on vääjäämätön, eivät ole tilastojen valossa lisääntyneet ja toisaalta niiden hoito on tehostunut. Työtapaturmien ja ammattitautien ehkäisyssä on tapahtunut myös huomattavaa edistymistä vuosien varrella.

2) Mitä työpaikoilla voidaan tehdä, jotta pitkistä kuntoutustukijaksoista ei tulisi maksuluokkavaikutuksia?

Jokainen pitkä töistä poissaolo tai työkyvyttömyys on uhka paitsi yksilön hyvinvoinnille, myös työnantajalle. Työnantajilla on neljä keskeistä toimenpidettä, joilla he voivat tukea työntekijöitä ja ennaltaehkäistä pitkien kuntoutustukijaksojen syntymistä.

- Ota käyttöön varhaisen tuen mallin mukaiset toimenpiteet. Pidä huolta siitä, että varhaisen tuen mallit ovat ajan tasalla ja koskevat myös pitkillä poissaolojaksoilla olijoita. Esihenkilöiden saama tuki on ensiarvoisen tärkeää, jotta heillä on osaamista ja rohkeutta puuttua mahdollisiin riskisignaaleihin. Varmista, että yrityksessä kaikilla on yhteinen ajatus siitä, että koko henkilöstö pidetään työkykyisinä. HR:llä tulisi myös olla systemaattinen seuranta siihen, että tukitoimet aloitetaan jo ensimmäisten varhaisten signaalien ilmetessä.

- Tee tiiviisti yhteistyötä työterveyden kanssa. Usein varhaisen vaiheen ongelmissa apua tuo jo se, että työterveyspsykologin vastaanotolle pääsee matalla kynnyksellä. Fysioterapeutin suoravastaanotto ja työkykyvalmentajan hyödyntäminen ovat myös erinomaisia keinoja. Samoin erikoislääkärin konsultaatio ja työkyvyn ennusteen huomioiminen oikean tukimuodon valinnassa sekä HR:n ja työterveyden yhteinen tilannekuva auttavat etenemään oikeaan suuntaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

- Pidä ennakoivasti case -palavereja työeläkeyhtiön kanssa. Elon ja asiakasyrityksen case-palavereissa muodostetaan ja jaetaan yhteinen tilannekuva työkyvyttömyysriskissä olevista työntekijöistä. Mitä varhaisemmin työkykyriski havaitaan ja huomioidaan sairauden vaikutus ja ennuste, sitä varmemmin onnistutaan työssä jatkamisen tuessa. Tässä voidaan selvittää esimerkiksi se, tarvitaanko työterveyshuollon päätöksellä tehtävää työkokeilua, ammatillisen kuntoutuksen toimena työkokeilua tai uuteen ammattiin siirtymistä.

Elon työkykyasiantuntija ja asiantuntijalääkäri tuntevat työeläkelainsäädännön ja ovat asiantuntijoita arvioimaan ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteiden tarvetta, oikeutta ja ajankohtaa. Yhteistyössä työterveyden ja asiakasyrityksen hr-edustuksen kanssa päästään parhaisiin mahdollisiin työurien jatkojen onnistumisiin.

- Hyödynnä työterveyslääkärin tai hoitavan lääkärin konsultointia. Työterveyslääkäri tai hoitava lääkäri voi olla hyvä apu, kun sairauden ennusteesta tai soveltuvimman etuuden valitsemisesta tarvitaan ajankohtainen tilannekuva.

3) Mitä ennakoitavuus tarkoittaa työnantajan näkökulmasta?

- Hyvinvoivat työntekijät ovat osa työnantajan tärkeintä pääomaa. Hyvinvoivat työntekijät jaksavat antaa panoksensa yrityksen kasvuun ja kehittämiseen.

- Ennaltaehkäisevä toiminta on aina tehokkainta.

- Varhainen reagointi ja tehokas tuki ehkäisee työkyvyttömyyttä. Se on myös vastuullista ja inhimillistä toimintaa, jota yrityksiltä odotetaan tänä päivänä.

- Työkyvyttömyyden kustannukset pysyvät ennustettavina ja pieninä. Panostus työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyyn ja varhaisen tuen toimiin madaltaa työnantajalle koituvia työkyvyttömyydestä johtuvia kustannuksia.

- Osaavasta henkilöstöstä kiinnipitäminen myös tulevaisuudessa on kilpailuetu. Monella alalla työvoimapula on jo todellisuutta tai odotettavissa tulevaisuudessa. Vajaalla työkyvyllä annettu työpanos on myös tärkeä. Osatyökykyisten palkkaamisella on myös merkittävä vaikutus työnantajamielikuvaan.