Suoraan sisältöön
Valikko
Kirjaudu
Haku
Kieli
SV
EN

Perhevapaa hitsaa perheen yhteen

/ Blogi

Jukka Alatalo

Elämä voi tuoda eteen yllättäviä käänteitä, jotka vaikuttavat työntekijän hyvinvointiin ja jaksamiseen myös työarjessa. Näissä tilanteissa keskeiseen rooliin nousee työnantajan tarjoama tuki: vastuullinen työnantaja joustaa parhaansa mukaan elämän eri vaiheissa ja tarjoaa keinoja vapaa-ajan ja työelämän yhteensovittamisen helpottamiseksi.

Onneksi elämän mukanaan tuomat käänteet ovat varsin usein positiivisia, niin minullakin. Vanhempainvapaa tuli ajankohtaiseksi perheenlisäyksen myötä ja minä kuten yhä enenevä määrä tuoreita isiä hyödynsin tämän mahdollisuuden. Keskimäärin isät ovat isyys- tai vanhempainvapaalla kuusi viikkoa, mahdollisuus on jopa yhdeksän viikon pitämiseen. Itse olen käyttänyt tätä mahdollisuutta eri tavalla eri vaiheissa.

Esikoisemme syntymä sattui osumaan kesäkuukausille, joten uutta vauva-arkea ryhdyttiin opettelemaan vuosilomien aikaan ja näin pystyin jättämään isyyslomia pidettäväksi myöhempään ajankohtaan. Kun perheeseemme syntyi myöhemmin toinen lapsi, jäin heti kuukauden yhdenjaksoiselle isyysvapaalle. Ikäeroa lapsille kertyi vain vajaa kaksi vuotta, joten vauvan ja taaperon kanssa ylimääräisille apukäsille oli enemmän kuin tarvetta.

Vauva-arkea ja työelämää – sopivassa suhteessa

Viime vuosina yhä useampi isä on käyttänyt mahdollisuuden myös itsenäiseen isyysvapaaseen eli ollut vapaalla eri aikaan kuin lapsen äiti. Isien itsenäiset vapaat tasaavat hoivavastuuta ja voivat osaltaan jouduttaa äitien työhön paluuta. Toteutustapoja perhevapaiden jakamiselle on varmasti yhtä monta kuin on äitejä ja isiäkin. Meille toimivimmaksi ratkaisuksi osoittautui isyyslomien pitäminen useammassa eri pätkässä. Äidin yhtäjaksoinen kotonaolo määritti osaltaan isyyslomapäivieni määrää ja niiden jaksottamista. Äidin palattua töihin pidin molempien lasten kohdalla vielä lyhyet jaksot päiväkotiin tutustumisen yhteydessä.

Elämän parasta aikaa

Pohtiessani isyysvapaalle jäämisen mahdollisuutta keskeiseen rooliin nousi työpaikan ja etenkin oman työyhteisön ilmapiiri. Olen todella kiitollinen työnantajalleni ja eritoten esimiehelleni siitä, että olen voinut pitää perhevapaita silloin kun on ollut tarvetta. Suhtautuminen perhevapaiden pitämiseen on ollut kaikilta osin kannustavaa ja siihen on suhtauduttu luonnollisena osana elämänvaihetta ja työsuhteen elinkaarta.

Itse koin perhevapaalle jäämisen itsestäänselvyytenä – näin pystyin olemaan aivan eri tavalla läsnä lapsille ja apuna puolisolleni. Ennakko-odotukset ajasta kotona olivat alkuun hieman leppoisampia, kuin itse todellisuus, joka valkeni nopeasti yösyöttöineen, hyssyttelyineen ja vaipparalleineen. Mutta juuri sitä vartenhan isyysvapaa on tarkoitettu!

Isyysvapaan parhaita puolia ovat mielestäni yhdessäolo ja sitä kautta hitsautuminen yhteen perheenä. Erityisellä lämmöllä muistelen aikaa kuopuksen syntymän jälkeen, jolloin vietin kuukauden isyysvapaajakson. Äidin huolehtiessa vauvasta vietin puolestani tyttäremme kanssa paljon aikaa ulkona leikkipuistoissa, retkillä ja milloin missäkin. Tällaiset ajanjaksot syventävät lapsen ja vanhemman välejä ja sitä aikaa muistelen vieläkin haikeana.

Yllättäviäkin yhtäläisyyksiä

Lasten kanssa kotona oleminen on vaikuttanut minuun myös työntekijänä. Työelämä ja lapsiarki muistuttavat ja tukevat toisiaan. Molemmissa on jatkuvasti samanaikaisia tehtäviä ja tilanteita selvitettävänä sekä aikatauluja noudatettavana.

Varmasti kaikki pienten lasten vanhemmat jakavat tunteen, että oma vapaa-aika on melko vähissä ja silloin kun sitä on, tulee se käyttää mahdollisimman viisaasti. Tämä mentaliteetti on tullut mukaan myös omaan työskentelyyni ja työajan osaa nykyään käyttää paljon tehokkaammin.

Korona-aikakin on tuonut oman mausteensa tähän. Kotona vallitsevan jatkuvan desibelitason myötä myöskään avokonttoriin paluu ei tuottane ongelmia tulevaisuudessa!

Elo on mukana Vastuullinen työnantaja -kampanjassa. Käymme vuoden 2021 aikana eri kirjoittajien silmin läpi kaikki vastuullisen työnantajan kuusi periaatetta. Toukokuun aiheena siis työelämän tasapaino ja hyvinvointi, kesäkuussa puhumme esihenkilötyön merkityksestä. Pysythän kuulolla!

Lue juttusarjan muut osat tästä:

Ikä on vain numero - ei syy syrjinnälle

Hyvä esihenkilö hioo timantteja

Merkityksellisyys luo mielekkyyttä

Palkka työn vaativuuden mukaan

Onnistuneen hakijakokemuksen avaimet

Jukka Alatalo

Jukka Alatalo

Kirjoittaja työskentelee Elossa kehittämispäällikkönä.

Hae lisää luettavaa

<noscript><iframe src="https://www.googletagmanager.com/ns.html?id=GTM-P23HWQ" height="0" width="0" style="display:none;visibility:hidden"></iframe></noscript>