Työelämän trendit 2026
Miten tekoäly muuttaa arkeamme, ja mistä löytyvät kasvun eväät? Sukella työelämän merkittävimpiin trendeihin ja löydä keinot, joilla johdat organisaatiosi läpi muutoksen aina ikäjohtamisesta teknologiseen murrokseen.
Katso, mistä nyt puhutaan
Tekoäly ja digitalisaatio
Parhaimmillaan tekoäly voi sujuvoittaa tiedonhallintaa ja tukea työhön liittyvässä ongelmanratkaisussa ja päätöksenteossa. Jotta uuden teknologian käyttöönotto onnistuu, tarvitaan selkeät suunnitelmat.
• Liiketoiminnan ja työn sujuvuuden tarpeet: Uuden teknologian hyödyntämisen tulisi perustua työn arjen sujuvoittamiseen ja liiketoiminnan tarpeisiin.
• Käytettävyys: Panostaminen uuden teknologian käytettävyyteen vähentää muutosten kuormittavuutta
• Henkilöstön osallistaminen: Henkilöstön osallistaminen uusien teknologioiden käyttöönotossa motivoi uusien välineiden omaksumiseen
• Perehdyttäminen: Suunnitelmallinen perehdyttäminen uusiin työvälineisiin.
• Oppimisaika: Riittävän oppimisajan resursointi vähentää kuormittavuutta
• Kokemusten jakaminen: Kokemusten jakaminen uuden teknologian käytöstä tukee työyhteisön oppimista
• Uuden teknologian vaikutusten seuranta: Uusi teknologia muuttaa työtä ja työn vaatimuksia. On tärkeää seurata vaikutuksia ja tunnistaa myös odottamattomat muutokset henkilöstökokemuksessa.
• Tukipalvelut: Teknologian käyttöä koskevien tukipalvelujen saatavuus sujuvoittaa työtä
Lähde:
Opas | Myynti- ja asiakaspalvelutyön tietopaketti (pdf)
Työelämän tutkimuksissa on arvioitu, että digitalisaatio tehostaa työtä, prosesseja ja tiedonvälitystä. Parhaimmillaan uudet teknologiat sujuvoittavat työtä. Teknologiaa voidaan hyödyntää usein esimerkiksi suurten tietomäärien käsittelyyn, analysointiin ja hallintaan.
Digitalisaatio ja teknologian kehittyminen vaikuttavat laaja-alaisesti myös myynti- ja asiakaspalvelutyöhön. Onnistuakseen uuden teknologian käyttöönotto vaatii suunnitelmallisuutta. Tekoälyn sovellusten kohdalla on tärkeää teknologian kyvykkyyksien kriittinen tarkastelu ja käytön eettisten näkökulmien arviointi. Tekoälyn sujuvaa ja turvallista käyttöä tukevalla osaamisella on keskeinen merkitys. Työyhteisöissä on myös tärkeää kiinnittää huomiota tekoälyn käyttöä koskevien kokemusten ja osaamisen jakamiseen.
Tekoälyn käyttöönotto edellyttää perehtymistä teknologian mahdollisuuksiin ja rajoituksiin. Kestävän pohjan arvioinnille tarjoaa työn arjen ja työprosessien tarkastelu.
• Mitä toimintaa asiakas- ja myyntityön eri osa-alueisiin liittyy?
• Mitä toimintaa tehdään asiakaskohtaamisten taustalla?
• Mikä osa asiakastyöstä vaatii ihmisen toteuttamista?
• Missä toiminnoissa teknologia ja esimerkiksi tekoäly voisi olla apuna työn sujuvoittamiseksi?
Teknologian kehittymisellä ja tekoälyllä on usein arvioitu olevan ihmisen kykyjä täydentävä vaikutus asiakaspalvelutyössä esimerkiksi rutiininomaisten tehtävien suorittamisessa. Parhaimmillaan keinoäly voi sujuvoittaa tiedonhallintaa ja tukea työhön liittyvässä ongelmanratkaisussa ja päätöksenteossa. Tulevaisuudessa tarvitaan kuitenkin lisää tutkimus näyttöä keinoälyn vaikutuksista työssä koettuihin voimavaroihin kuten työhön kohdistuviin vaikutusmahdollisuuksiin ja merkityksellisyyteen, työn vaatimuksiin ja työkuormitukseen.
Myynti- ja asiakaspalvelutyössä on keskeinen rooli ihmisen empatiakyvyllä ja sosiaalisilla taidoilla. Tekoäly voi simuloida empatiaa tunnistamalla tunteita ilmaisevia sanoja tai kuvia. Tekoälyn kyky ymmärtää tunteita ja tunneilmaisun kontekstisidonnaisuuden tulkintaan on kuitenkin rajallinen. Kyky rakentaa vuoropuhelua asiakkaiden kanssa ja ymmärtää erilaisia tunneilmaisuja ovat keskeinen osa merkityksellistä asiakastyötä6. Luovuus, tunneäly, sosiaaliset taidot, luottamuksen rakentaminen ja kulttuuristen merkitysten ymmärtäminen ovat esimerkkejä ihmisen vahvuuksista asiakaspalvelu- ja myyntityössä.
Työeläkeyhtiö Elo ja LähiTapiola toteuttivat toukokuussa 2024 (n=600) ja helmikuussa 2025 (n=525) kyselytutkimuksen pienten ja keskisuurten yritysten johtajille. Tässä raportissa hyödynnetään kaupan alalta sekä matkailu- ja ravitsemisalalta kyselyyn vastanneiden tuloksia (2024: yhteensä 136 vastausta, 2025: yhteensä 129 vastausta). Molempina vuosina suurin osa vastanneista (yli 75 %) toimi yrityksissä, joissa on alle 10 työntekijää.
Tutkimukseen osallistuneita yrityksiä oli laaja-alaisesti työelämästä: kodintekniikkakaupat, urheiluvälineiden kaupat ja muut kulutushyödykkeiden myyntiin erikoistuneet vähittäiskaupat, ravintolat, hotellit, kahvilat, moottoriajoneuvojen huolto- ja korjausliikkeistä. Vuonna 2025 kyselyyn vastanneista johtajista vain kolmasosa (30 %) arvioi itsellään olevan riittävästi aikaa uuden teknologian oppimiseen työssä. Osuus laski vuodesta 2024 noin 6 %. Vuonna 2025 yli puolet (54 %) arvioi, että digitalisaatio on lisännyt työn nopeatempoisuutta. Neljännes vastaajista suhtautui kriittisesti omiin valmiuksiinsa hyödyntää uuden teknologian tuomia mahdollisuuksia työssä. Kriittisesti omiin valmiuksiin suhtautuvien osuus kasvoi vuodesta 2024 vuoteen 2025.
Lähde:
Opas | Myynti- ja asiakaspalvelutyön tietopaketti (pdf)
Kasvu
Kotimaisten yritysten kasvuhakuisuus on vahvistumassa, mutta yksityisen pääoman tarjonta pysyy yhä niukkana. Kansainvälisille markkinoille tähtääviä yrityksiä on edelleen vähemmän, vaikka piristymistä on onneksi havaittavissa. Yrittäjien ja yritysjohdon lisäksi myös sijoittajilta tarvitaan rohkeutta. Tulee olla uskallusta rahoittaa yrityksiä varhaisessa kehitysvaiheessa, kun varmuutta menestymisestä ei vielä ole.
Elo on ollut yli 10 vuotta yksi aktiivisimmista sijoittajista suomalaisessa kasvuyritysmarkkinassa ja sijoittanut historiansa aikana yli 470 kasvuyritykseen. Yhteenlasketut sijoitukset ja avoimet sitoumukset suomalaisiin kasvuyhtiöihin ja -rahastoihin lähestyvät jo miljardin euron rajaa.
Maantieteellisesti katsottuna sijoituksistamme lähes neljännes on Suomessa. Olemme suuri omistaja kotimaisissa pörssiyrityksissä ja yksi Suomen suurimmista kiinteistösijoittajista. Roolimme on merkittävä kotimaisen kasvun mahdollistajana. Strategiamme mukaisesti uskomme Suomeen ja suomalaisiin yrityksiin – tänne voi sijoittaa tuottavasti ja pitkäjänteisesti.
Sijoitussitoumukset viimeisen kymmenen vuoden aikana vastaavat noin 5–6 prosenttia kaikista kotimaisten pääomasijoitusrahastojen keräämistä pääomista. Näin suuren määrän sijoittaminen ei olisi mahdollista ilman toimivaa ekosysteemiä ja yhteistyötä muiden sijoittajien kanssa. Olemme myös kasvattaneet aktiivisuutta suoraan suomalaisiin listaamattomiin yrityksiin sijoittamisessa.
Lähde:
Uutinen | Elo lähestyy miljardin euron rajaa kasvusijoituksissa
Satelliittiyhtiö ReOrbit on kerännyt 45 miljoonaa euroa kasvurahoitusta tiimin kasvattamiseen, tuotekehitykseen ja tuotantotilojen rakentamiseen. Yhtiö suunnittelee ja valmistaa uuden sukupolven innovatiivisia ohjelmistokeskeisiä satelliitteja. Satelliitit tarjoavat valtioille kustannustehokkaan ja joustavan ratkaisun turvalliseen viestintään. Elo sijoittaa ReOrbitin 45 miljoonan euron rahoituskierrokseen yhteistyössä muiden sijoittajien kanssa.
Usein yrityksen kasvun ajatellaan lepäävän yksinomaan myynnin, markkinoinnin tai tuotekehityksen harteilla. Todellisuudessa modernilla henkilöstöhallinnolla on täysin ratkaiseva, mutta usein alihyödynnetty rooli viivan alle jäävän tuloksen tekemisessä.
Mielenkiintoisia faktoja HR:n roolista kasvun rakentajana
- Kolmanneksen sääntö: On olemassa vanha, mutta yhä erittäin toimiva ohjenuora tekemisen suunnitteluun: vain 1/3 ajasta tulisi tähdätä tuottavuuden parantamiseen, kun taas peräti 2/3 tulisi tähdätä suoraan kasvuun.
- Pikapalkitsemisen voima: Kerta- ja pikapalkkioilla on täysin kiistaton ja välitön vaikutus motivaatioon. Kun nopeita palkkioita sidotaan esimerkiksi uusasiakashankintaan, yrityksen uudistumiselle ja kasvulle annetaan niiden ansaitsema painoarvo.
- Työkalupakin täysremontti: Tulevaisuuden HR ei pyöritä vain perinteisiä henkilöstöasioita. Kova data ja analytiikka ovat nousseet HR:n tärkeimmiksi työkaluiksi, joiden avulla liiketoiminnan kasvua voidaan tukea ja ennakoida huomattavasti aiempaa tarkemmin.
Yrityskulttuurilla on valtava voima joko vauhdittaa tai hidastaa kasvua. Mutta miten HR ja johto voivat käytännössä purkaa piileviä uskomuksia ja rakentaa psykologista turvallisuutta ympäristössä, joka saattaa vahingossa rajoittaa kokeilua?
Lähde:
Elomedia | HR kasvun kiihdyttäjänä
Muutoskyvykkyys
Muutoskyvykkyyttä vahvistamalla luodaan edellytykset muutoksen onnistumiselle.
Organisaation vahva muutoskyky ei synny rakenteista tai prosesseista, vaan ennen kaikkea työyhteisön arvoista, asenteista ja toimintatavoista, jotka ohjaavat arjen työtä.
Organisaation muutostilanteisiin liittyy usein psykososiaalista kuormitusta, mutta parhaimmillaan muutos voi näyttäytyä myönteisessä valossa. Tämän edellytyksenä on, että muutosjohtamiseen panostetaan ja henkilöstön hyvinvointiin kiinnitetään huomiota muutoksen aikana.
Tutkimus osoitti, että työntekijän yksilöllinen muutoskokemus vaikuttaa merkittävästi siihen, miten muutokset heijastuvat työhyvinvointiin.
Kielteisesti koetut muutokset olivat yhteydessä heikompaan hallinnan tunteeseen, lisääntyneeseen kiireeseen ja puutteelliseen palautumiseen työstä – tekijöihin, jotka lisäävät riskiä mielenterveyden kuormittumiselle. Myönteisesti koetut muutokset puolestaan näkyivät työtyytyväisyydessä ja työn sujuvuudessa.
Tutkimus toi myös esiin, että muutoskyvykkyyden voimavarat – kuten osallistava johtaminen ja oppimisen tukeminen – olivat keskeisiä myönteisen henkilöstökokemuksen taustalla.
Tutkimuksen viisi keskeistä havaintoa
1. Toimintaympäristön seuraaminen luo muutoskykyä pk-yrityksiin.
Ennakoivan toiminnan keskiössä on yrityksen kyky tunnistaa toimintaympäristön muutoksista kertovia hiljaisia signaaleja. Yritysjohtajien kyselyn tulosten mukaan suomalaisilla työpaikoilla toimintaympäristön seuraaminen on aktiivista.
2. Hyvä arkijohtaminen luo perustan työkyvylle muutoksissa.
Tulokset HR-asiantuntijoiden haastatteluista havainnollistavat, että muutoskyvykkyys rakentuu hyvän arkijohtamisen kautta. Kohtuulliset työvaatimukset, laadukas lähijohtaminen, oppimisen tukeminen ja sujuva yhteistyö luovat pohjan uudistumiselle ja muutoksiin sopeutumiselle.
3. Psykologinen turvallisuus mahdollistaa työn yhteisen kehittämisen.
Elon työyhteisömittarin data osoittaa, että psykologinen turvallisuus on edellytys työn yhteiseen kehittämiseen. Työn muutoksista puhuminen ja työyhteisön osallistuminen työn kehittämiseen on merkittävästi yleisempää, kun psykologisen turvallisuuden voimavarat ovat vahvemmat.
4. Myönteinen muutoskokemus tukee työkykyä.
Elon muutoskokemuskysely havainnollistaa, että työntekijän henkilökohtainen kokemus muutoksista vaikuttaa merkittävästi siihen, miten muutokset heijastuvat työn sujuvuuteen ja työhyvinvointiin.
5. Onnistunut muutos vaatii muutoskyvykkyyksien vahvistamista.
Elon muutoskokemus -kysely osoittaa muutoskyvykkyyden voimavarat. Mitä vahvemmaksi työntekijät kokevat yrityksen muutoskyvykkyyden, sitä tyytyväisempiä he ovat muutosten toteuttamiseen.
Muutoskyvykkyyden voimavaroja tulisi tarkastella tavoitteina, joita kohti voidaan pyrkiä. Ne eivät ole vain olemassa olevia vahvuuksia, vaan jatkuvia kehityskohteita, joiden vahvistaminen ja ylläpitäminen on osa arjen työkykyjohtamista.
Organisaation muutoskyvykkyydet työkyvyn tukena -tutkimuksen ohella kehitettiin tutkimukseen ja työpaikkojen arjen havaintoihin perustuvia käytännön työkaluja yritysten muutosvoimavarojen vahvistamiseen. Tavoitteena on tarjota asiakasyrityksillemme konkreettisia keinoja muutosvoimavarojen arviointiin ja vahvistamiseen. Tämä materiaalipaketti löytyy tammikuussa 2026 Elon oppimisympäristöstä Elokanavasta.
Työkykyjohtaminen saattaa kuulostaa raskaalta ja monimutkaiselta strategialta, mutta sen ydin on usein yllättävän yksinkertainen. Erään suomalaisen yrityksen menestystarina osoittaa, että jo perusasioiden systematisointi voi johtaa huikeisiin tuloksiin niin työntekijäkokemuksessa kuin viivan allakin.
Mielenkiintoisia faktoja työntekijäkokemuksen johtamisesta
- Aika on valttia: Yksi vaikuttavimmista keinoista parantaa työntekijäkokemusta on niinkin arkinen asia kuin ihmisille annetun ajan lisääminen. Jatkuvat, merkitykselliset keskustelut ovat esihenkilötyön tehokkainta ydintä.
- Esihenkilötyö on palveluammatti: Kun esihenkilötyötä aletaan ajatella "asiakaspalveluna" omaa tiimiä kohtaan, muuttuu myös johtamisen dynamiikka. Tavoitteena on palvella omaa tiimiä siten, että he voivat onnistua työssään parhaalla mahdollisella tavalla.
- Kaikki näkyy viivan alla: Onnistunut työkykyjohtaminen ei ole vain pehmeä arvo. Se näkyy suoraan ja mitattavasti matalampina sairauspoissaoloina, pienempinä työkyvyttömyyskustannuksina ja parempana tuottavuutena.
Miten esihenkilöille saadaan vapautettua aikaa näihin kriittisiin, merkityksellisiin kohtaamisiin arjen kiireen keskellä? Ja miten varmistetaan, etteivät hyvät aikomukset jää vain kauniiksi puheiksi paperille?
Lähde:
Elomedia | Enemmän aikaa ihmisille
Ikäjohtaminen
Ikäjohtaminen tarkoittaa monimuotoisuuden huomioimista työelämässä. Kyse ei ole arvovalinnasta, vaan työelämän todellisuudesta. Konkareilla on paine pysyä mukana kiihtyvässä työelämässä, nuorten haasteena on päästä kiinni työelämään.
Lue lisää ikäjohtamisesta
Älylaitteet ovat kiinteä osa arkea ja monipaikkaista työtä, mutta niiden hallitsematon käyttö on noussut yhdeksi työelämän suurimmista hyvinvointihaasteista. Yllättävää kyllä, nuoret eivät halua kantaa vastuuta digirajojen vetämisestä yksin, vaan kaipaavat avukseen työnantajaa.
Mielenkiintoisia faktoja älylaitteiden vaikutuksista
- Digitaalinen ähky: Yli 80 prosenttia nuorista aikuisista arvioi käyttävänsä älylaitteita liikaa. Kaksi kolmesta jopa uskoo voivansa paremmin, jos ruutuaikaa saataisiin vähennettyä.
- Rapautuva keskittymiskyky: Yli puolet nuorista kokee keskittymiskykynsä heikentyneen ruutuajan vuoksi. Moni kokee sen nakertavan suoraan myös omaa työtehoa.
- Kaipuu kohtaamisiin: Vaikka nuoret ovat kasvaneet kiinni älylaitteisiin, 42 % kokee kasvokkaisen vuorovaikutuksen vähentyneen digilaitteiden vuoksi liikaa. Tutkimuksesta välittyykin voimakas tarve aidoille kohtaamisille työpaikoilla.
Kun olemme tavoitettavissa kaikkialla, emme lopulta ole kunnolla läsnä missään. Tiimeissä olisikin kriittisen tärkeää sopia yhteisistä raameista, mutta miten se käytännössä tehdään? Mitä kanavia tulisi seurata ja milloin viesteihin oikeasti odotetaan vastausta?
Lähde:
Elomedia | Nuoret työntekijät kaipaavat pelisääntöjä älylaitteiden käyttöön
Onko työelämä muuttunut nuorille liian raskaaksi?
Tuoreet tilastot piirtävät pysäyttävän kuvan: alle 35-vuotiaiden hakemien mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on noussut lähes 40 prosenttia viime vuosina. Erityisesti ahdistuneisuushäiriöt korostuvat nuorten aikuisten hakemuksissa, mikä kertoo yhteiskunnan ja työelämän kasvaneista paineista.
Miksi tämä ilmiö koskettaa meitä kaikkia?
Kiihtyvä vaatimustaso ja epävarmuus
Työelämän vauhti, maailmanpoliittinen tilanne ja talouden epävarmuus koettelevat nuoria, joiden resilienssi on vasta muotoutumassa. Maailma tuntuu monelle juuri nyt olevan "liikaa".
Kynnys työelämään on noussut
Jopa aloittelijatason tehtävissä odotetaan valmista osaamista, jota on yhä vaikeampi kerryttää. Työpaikoilla onkin opittava opettamaan taitoja, jotka ennen opittiin jo ensiaskelilla työelämässä.
Inhimillisemmän johtamisen tarve
Nuorten sukupolvien arvot painottavat joustavuutta ja hyvinvointia. Menestyminen vaatii organisaatioilta kykyä kohdata työntekijät yksilöinä ja ymmärtää, ettei koko elämää haluta enää uhrata työlle.
Työkyky on yhteinen asia
Epäonnistumisen kokemukset uran alussa voivat jättää pysyvän jäljen. Meidän on herättävä siihen, miten nuoria tuetaan pysymään kiinni työelämässä kestävällä tavalla.
Työyhteisöissä on nyt aika pysähtyä ja kysyä: osaammeko tukea tulevaisuuden tekijöitä niin, että heidän mielenterveytensä kestää nykyajan vaatimukset?
Työyhteisöissä on nyt aika pysähtyä ja kysyä: osaammeko tukea tulevaisuuden tekijöitä niin, että heidän mielenterveytensä kestää nykyajan vaatimukset?
Lähde:
Uutinen | Lähes 40 % nousu alle 35-vuotiaiden hakemiin eläkkeisiin
Nuoren astuminen työelämään ei ole vain yksi rekrytointi muiden joukossa – se on ratkaiseva hetki, joka voi määrittää hänen suhtautumisensa työntekoon vuosikymmeniksi eteenpäin. Työnantajalle tämä on ainutlaatuinen mahdollisuus, jossa pienillä asioilla on valtava merkitys.
Mielenkiintoisia faktoja nuorten kohtaamisesta työelämässä
- Elämänmittainen muistijälki: Ensimmäinen työpaikka ei ole vain väliaikainen pesti, vaan se jättää usein loppuelämän kestävän muistijäljen. Onnistunut kokemus rakentaa nuoren pystyvyysuskoa ja työelämävalmiuksia pitkälle tulevaisuuteen.
- Perehdytyskansion ulkopuolinen oppi: Työyhteisö opettaa nuorelle valtavasti sellaista, mitä viralliset työohjeet eivät kerro. Tiesitkö, mikä yksi yksittäinen tekijä nousee nuorten kertomuksissa ylitse muiden, kun puhutaan onnistuneesta työkokemuksesta?
- Johtamisen päivitys: Uuden sukupolven odotukset työelämältä eroavat aiemmista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita työnteon vaatimusten madaltamista, vaan johtamisen päivittämistä. Mitkä asiat ovat nykypäivän esihenkilötyön kovaa valuuttaa?
Hyvinvoiva, kuultu ja arvostettu nuori on yritykselle sitoutunut ja oma-aloitteinen voimavara. Mutta miten onnistunut ja turvallisuutta luova perehdytys todellisuudessa rakennetaan?
Lähde:
Elomedia | Nuoren ensimmainen tyopaikka on tyonantajalle mahdollisuus
Osittainen vanhuuseläke on ollut monelle suosittu keino keventää työtaakkaa loppu-urasta tai tuoda kaivattua lisätuloa työnteon rinnalle. Äskettäin tilastoissa nähtiin kuitenkin poikkeuksellinen ilmiö, joka hätkähdytti monia.
Mielenkiintoisia faktoja osittaisesta vanhuuseläkkeestä
- Tilastollinen illuusio: Vuonna 2025 osittaisen vanhuuseläkkeen hakemusmäärät laskivat Elossa jopa 60 prosenttia. Kyse ei kuitenkaan ollut mallin suosion hiipumisesta, vaan historiallisesta "välivuodesta" – eläkeiän nousun vuoksi uusia ikäluokkia ei tullut lainkaan eläkeoikeuden piiriin.
- Odotus on ohi: Nyt padot ovat jälleen auenneet. Esimerkiksi vuonna 1964 syntyneet pääsevät vihdoin hyödyntämään joustavaa eläkemallia täytettyään 62 vuotta.
- Vapautta, mutta millä hinnalla? Voit nostaa ennakkoon 25 % tai 50 % kertyneestä eläkkeestäsi, vaikka et vähentäisi työntekoa lainkaan. Varhennuksella on kuitenkin hintansa: se leikkaa lopullista eläkettäsi pysyvästi 0,4 prosenttia jokaiselta varhennetulta kuukaudelta.
Miten osittainen vanhuuseläke vaikuttaa todellisuudessa lompakkoosi? Entä kannattaako eläkkeen rinnalla jatkaa kokoaikatyötä vai siirtyä suosiolla osa-aikaiseksi?
Lähde:
Elomedia | Osittaisen vanhuuseläkkeen välivuosi on ohi